sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Kaikilla on hetkensä

Ja meillä oli tänään yksi!

Pena piti kahden päivän minitalviloman, kun lumi rantautui kentälle enkä jaksanut ruveta ruuvaamaan hokkeja vielä - nyt keli on taas reippaasti plussan puolella joten hokit olisivat ihan turhaan jaloissa tekemässä haavoja ja rasittamassa niveliä.

Tänään mentiin sohjon sekaan kahlaamaan, ajatuksena jumpata kyljet notkeiksi rennossa ja matalassa käynnissä ja ravissa. Ainahan mulla on sellainen ajatus, mutta aika harvoin onnistuu just presiis niin kuin suunnittelen. Vaan tänään onnistui! Hiukan avotaivutusta tehtiin myös, ja muoto pysyi hienosti matalana. Oikea kierros oli kaikkinensa vaikeamman tuntuinen, vaikutti siltä että vasen kylki oli jäykkä ja sen venyminen tuntui epämukavalta. Pena kuitenkin yritti hienosti, oli säädeltävissä ja malttoi antaa minun korjata. Lopputuloksena melkein yhtä notkea poni molempiin suuntiin ja ihan mahdottoman hyvä mieli kuskilla.

Näitä päiviä tarvitaan joskus.
Ollaan tahkottu muotojuttuja niin paljon, että sekaan on mahtunut jo aika liuta huonojakin päiviä, jolloin olen ehtinyt epäillä olevani ihan hakoteillä. Tämänpäiväinen valoi taas uskoa tekemiseen.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti