On äärimmäisen hämmentävää tajuta että satulan sovittaminen ongelmaselkään saattaa olla jopa kohtuullisen mukavaa. Toistaiseksi se vain näyttäisi edellyttävän melko suurta budjettia, mutta aiempien vuosien kärvistelyihin nähden meillä on mennyt aika kivuttomasti.
|
Aurinko, armaani ja arvokas satula! |
Hankalaselkäinen hevonen myös pakottaa omistajansa oppimaan satulansovitusta. Alan olla aika haka sanomaan jo valokuvasta, mikä käy ja mikä ei. Nyt ensi kokeilulle hain kolme satulaa myyjäliikkeestä ja niistä kaikki olivat ratsastuskelpoisia ilman mitään kikkailuja tai mutinoita. Merkki joka tähän problemaattiseen pikku selkään käy, on näköjään Amerigo.
|
Lyhyt, kaareva, takakorkea |
|
Leveä säkä, leveä selkäranka, runkotyyppi mallia pallokala |
Koska (tuhat) kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, tässä satulansovitusajatelmia kuvamuodossa.
Amerigo CC 17,5" W
Ensiksi: minun lyhytselkäisen hevoseni selkään meni täysin kivuttomasti 17,5 istuinkoon satula?!? Myyjä sanoikin satuloita esitellessään että älä nyt pyörry mutta tässä olisi 17,5-tuumainen jota voisit koittaa. Meidän oma satula, Frank Baines, teetettiin meille niin että hevosta vasten on 16,5-tuumaisen satulan systeemit mutta istuin on 17" (koska minun jalkani eivät vain mahdu pienempään ilman että painopisteeni työntyy takakaarelle).
|
Paneelien toppauskulma ei ihan optimi? Tosin tällä hetkellä tämä on ollut se satula jonka kannsa Pena on liikkunut parhaiten. Se tosin voi olla myös ihan kuun ja tähtien asennostakin kiinni... Siksi en voi valita Penan satulaa vain yhden tai kahden ratsastuskerran perusteella. Oikeasti huonot tosin osaan raakata pois ihan jo vartin ratsastuksella, sen verran nasevasti Pena ilmoittaa jos puristaa. |
|
Vyö kiinni |
+ Hevonen liikkui hyvin ja tyytyväisenä.
+ Sovittamistani edullisin (!!)
+ Istuinkoko jossa oikeasti mahduin olemaan ilman kompromissin tunnetta
- Paneelikulma?
- Toppaukset vähän kovat. Joissain Amerigoissa on vissiin ollut villan kanssa jotain laatuongelmaa,
tästä kirjoitti Liisa jokin aika sitten.
- Flättärimalli. Tämä on siis close contact-satula, ja jos en ihan väärin muista niin tässä on estesatulan runko ja koulusatulan "kuoret". Minä haluun munakuppimallisen satulan!
- Oma fiilis siitä että alapohkeeni on vähän holtiton. Saattaa johtua laakeammasta istuimesta yhdistettynä "liukkaaseen" nahkaan. Toisaalta nyt kun olen ratsastanut useamman Amerigon niin mulla on kaikissa vähän sama fiilis. Että alapohje huitelee. Liittyy sittenkin ehkä siihen että näissä satuloissa ratsastajan painopiste tulee huomattavasti edemmäs kuin muissa, mikä siis lyhytselkäisellä hevosella on ehdoton plussa. Mutta fiilis on alkuun aika outo.
Amerigo Classic 17,5 " MW
Satulat ovat yksilöitä. Tämänleveysmerkintä on medium wide, mutta istuin Penalle leveyden puolesta moitteetta.
|
Loivempi paneelikulma kuin edellisessä satulassa |
|
Vyö kiinni |
|
Lapaluun pää |
|
Viimeinen kylkiluu |
Tätä en ratsastanut lainkaan. Olin sitä mieltä että se on hieman liian järeä Penan selkään. Etenkin epäilytti tuo miten lähelle se tuli edestä lapaluun päätä. Se on Penalla juuri se herkkä piste - jos satula yhtään ahdistaa sitä edestä, se jäkittää itsensä kokovartalokipsiin. Myyjä katsoi nämä kuvat ja sanoi, että hänestä satula ei ole liian iso ja että kannattaa ratsastaa, mutta se on nyt jäänyt muiden, parempien ehdokkaiden myötä. Plussaa kuitenkin kuppi-istuimesta ja paremmasta paneelikulmasta!
Amerigo Vega Close Contact Siena Special 17" XW
Taas yksilöeroja: extrawide ihan vallan hyvä.
+ Nätti pikkuinen satula! Moni satula näyttää järeältä lyhytrunkoisen Penan selässä. Tämä ei.
+ Nahan laatu on sellainen nahkea. Hyvä pito!
+ Pena liikkui kivasti ja etenkin teki siirtymisiä alaspäin rentona ja tyytyväisenä liikkuvalla selällä. Nämä ovat viime aikoina olleet tosi työläitä.
+ Istuvuus hevoselle ihan nappi. Paneelikulma hyvä, sopii pallokalalle. Ei liian pitkä. Leveys hyvä, myös vyö tiukalla ja ratsastaja kyydissä, vaikka epäilin että osoittautuu liian leveäksi.
- Flättäri! Tosi flätti flättäri. Nahkea nahka auttoi hyvän perstuntuman löytämisessä mutku mää haluaisin koulusatulan joka on koulusatula takakaarestaankin. Voinko vinkua tällaista asiaa jos satula sopii hevoselle näin nätisti?
Eikä sitten muita miinuksia ole. Eräänlainen miinus sekin.
Amerigo Vega Siena Special 17" W
No sitten se mitä oikeastaan alunperin halusinkin Penalle sovittaa. Tämä sekä muutoin samanlainen, mutta puolta tuumaa isompi toverinsa haettiin meille noiden kolmen edellä mainitun sovittelun jälkeen. Sivuhuomautuksena kerrottakoon että on muuten aika visusti pysynyt satulahuone lukittuna nyt kun siellä keikkuu viisi enemmän ja vähemmän uudenkarheaa Amerigoa...
|
Hirveän huono kuva, sorry. |
+ Sivuprofiili, ah mikä istuvuus!
+ Nyt on kuppi-istuin. Mahduin tähän ihan kelvollisesti vaikka Amerigot ovat pientä istuinkokoa ja istuin on kunnolla kuppimainen.
+/- Pena oli tämän kanssa ihan kesseli ratsastaa. Saattoi johtua tai olla johtumatta satulasta. Saattoi johtua myös vesisateesta ja vapaapäivistä. Oli kireä kuin viulunkieli alkuun, mutta kun sai vähän latua, alkoi liikkua oikein mallikkaasti. Laukassa oikein hyvä. Siirtymiset oikein hyvät. Loppuraveissa oikein hyvä, kunnes, kuin salama kirkkaalta taivaalta, kaasu pohjaan, sivuliirtoa ja jättimäinen pukki. Notkeesti liikkuu selkä. Pysyin kyydissä silkalla sisulla, en halunnut maakosketusta erittäin märkään hiekkaan.
- Tuo paneelien toppauskulma! Miksei se voi olla niin kuin flätissä ystävässään? 17,5-tuumaista en edes ratsastanut, se oli vielä pullerompi takaa. Tosin myyjä sanoi että Amerigot ovat vaikeita sovittaa itse, ne kun saattavat jäädä paljonkin takaa irti ja "läpättää" kun hevonen liikkuu, ja silti olla hyviä ja hevoselle miellyttäviä. Johtuu juurikin siitä että painopiste on tuotu oikeasti eteen ja selkä pääsee nousemaan ja työskentelemään. Tämän saman kuulin Amerigojen isältä, Peter Menet'ltä, kun hän piti satulaklinikkaa keväällä Ypäjällä.
- Tuliko tämä säästä ihan vähän turhan liki hevosta kun ratsastin? Huomasin tsekkailla sitä vasta ihan lopuksi kun oltiin jo märkiä sateesta ja hiestä, enkä siinä tahmeudessa oikein saanut luotettavasti sormiani etukaaren ja huovan ja harjan ja kaiken sekaan.
- En enää tiedä, onko tämä miinus vai ei, mutta oli taas inasen se fiilis että alapohje jää irti hevosesta. Laukassa huomasin että tarvitsin paljon takareisien lihaksia voidakseni istua. Toisaalta Richard White ainakin sanoo, että nimenomaan takareisi on se jolla istunta vakautetaan ja polvi vapautetaan satulasta. Ehkä istuinkin oikein?
|
Alkuviikosta oli vielä ihanaa. Nyt sataa vettä. |
Summa summarum
Meidän vanha satula on kaupan. Ihana on. Saa ostaa pois!
Uutta ei vielä ole. Kysyn nyt vielä myyjän fiilikset tästä viimeisimmästä ja ratsastan sen uudestaan nähdäkseni, oliko poni kesseli vain kesseliyden vuoksi vai satulan vuoksi. Sitten ehkä alan metsästää sitä täydellistä yksilöä. Jos siis tuo toppauskulma on ongelma.
Saatan sittenkin perua sanani siitä että tämä on ihan mukavaa! Mutta Pena on kyllä mukava. Ihan kahjo se on, pinkeä ja energinen, mutta jotenkin taas tykkään siitä älyttömästi. Harjailen ja rapsuttelen ja siinä se malttaa olla vaan. Ja sitten kun on ne hetket ratsastuksessa kun se on siinä ja erillisyys jotenkin häviää. Se on hieno tunne se!