torstai 24. syyskuuta 2015

Pena ratsastuskoulussa!

Nyt seuraa luokatonta hehkutusta, mutta minkäs teet kun on vaan niin fiksu poni!

Oltiin tänään Penan kanssa ratsastuskoulussa tunnilla. Tämän hullutuksen funktio on vielä hullumpi: olen ilmoittanut että osallistun seuraavan tiistain hyppytunnilleni omalla hevosellani. Nyt piti käydä vähän näyttämässä Penalle mestoja etukäteen (ja testaamassa, linkoaako se minut maneesin kuituihin jo sileänhommissa).

Ei puhettakaan pöllöilystä tai yleisen kaaoksen aiheuttamisesta tai häpeään saattamisesta (jos ei lasketa sitä että Penalla oli puoli päätä pihkassa ja toisen silmän päälle se onnistui trailerissa raapaisemaan komean vekin), vaan Pena oli todella, todella, todella fiksusti. Hiukan jännittynyt, mutta ei kertaakaan räpsähtänyt mihinkään, kääntynyt, kieltäytynyt liikkumasta tai saanut vedän-häntäni-jalkoväliin-ja-karkaan -kohtausta. Ja olosuhteet eivät todellakaan ole maalaistollolle helpot: jättimäinen maneesi jossa pyörii kaksi tuntia samaan aikaan, toinen näistä esteitä. Peilit, estevarastot, nouseva katsomo, ihmisiä tulossa ja menossa ja hevosiakin jos ei nyt ruuhkaksi asti niin huomattavasti enemmän kuin kotona koskaan. Siellä Pena pötki muiden mukana ja pystyin jopa ratsastamaan sitä, tosin taisin itse suuren osan ajasta sortua matkustamaan ja tekemään puoliteholla. Vasta lopputunnista havahduin että voisinhan minä pyytää enemmänkin kun hevonen kerran toimii.

Monelle nämä ovat varmaan ihan arkipäiväisiä asioita, mutta eivät meille. Meille on hurjan iso juttu lastautua, matkustaa, tulla ulos traikusta, saada kamat niskaan vieraalla pihalla, mennä maneesiin vieraiden hevosten sekaan ja ruveta töihin. Olen niin käsittämättömän ylpeä pikku Penastani ettei sille ole sanoja. Ja totta kai mieltä lämmitti myös opettajan palaute: kivan näköinen hevonen ja ratsastat sitä tosi kauniisti ja eleettömästi, ja se kuuntelee sinua hienosti, kun sanot vain pienesti prrrr niin se jo jarruttaa.

Huippua! Olen niin iloinen! Ihana Pena!

(Tällaisesta tulee laittoman kova kuume ratsastaa useammin maneesin ihanalla äänettömällä joustavalla pohjalla ja päästä valmennuksiin ja ehkäjoskusvieläkisoihin ja ja ja! Niin ja kameran kanssa kävi klassiset, paikan päällä huomasin että akku vilkuttaa punaista. Ei siis todistusaineistoa.)

10 kommenttia:

  1. Kyllä tuollaisista huippujutuista saa ja pitää hehkuttaa niin paljon kuin haluaa! Hieno Pena, toivottavasti saatte estetunnilta onnistumisia myöskin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan! Esteillä Pena kuumenee, toivottavasti ei silti ala ylettömästi poukkoilla. Ja toivottavasti ei just sillä kertaa reenata mitään erikoisesteitä! Kääk!

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Niin onkin! Olin illalla kotonakin vielä ihan pökerryksissä, että ihanko totta pystyin olemaan ja toimimaan Penan kanssa niin kuin minkä tahansa hevosen.

      Poista
  3. Ihanaa! Tämä postaus muuten tuli loistavaan aikaan tsempiksi, koska olen ilmoittautunut ulkopuoliseen valmennukseen omalla maalaispallerollani... Jännittää! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, tsemppiä teille! Valmennukset on siitä kivoja että vaikka siellä tulisi joku säätö niin homma ei lopu siihen, vrt. kisat.

      Poista
  4. Ihana lukea tällaista hehkutusta, tykkään! Ehkä Pena ei olekaan maalaisponi, vaan on vilkkaimmissa mestoissa kuin kala vedessä. Cityboy!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, seuralaiseni sanoikin katsomosta että Pena on löytänyt kutsumuksensa, ja minä siihen, että myyn sen ratsastuskouluun! ;)

      Poista
  5. Onpas ihana lukea tällaista, kun sun innostus ja hyvä fiilis ihan tarttuu itseenkin, näin ruudun välitykselläkin :)

    VastaaPoista