Kuka Emmi?

Olisikohan viimeinkin aika kirjoittaa sananen Emmistä, tuosta mystisestä tammasta joka toisinaan eksyy näihin teksteihini.

Tein Emmille oman esittelysivun joka löytyy tuosta yläpalkista, mutta tässä vielä vapaan sanan osio.

keväällä 2014

Emmi on minulla pitkäaikaisessa ylläpidossa. Se tuli meille yritykseeni töihin opetushevoseksi aika tarkalleen kaksi vuotta sitten, ja kun tänä keväänä päätin lopettaa yritystoiminnan ja laittaa vieraat hevoset pois, jäi Emmi meille kuitenkin asumaan Penan kaveriksi. Sillä käy edelleen muutama ulkopuolinen ratsastaja joille pidän tunteja, mutta pääasiassa se on nykyisin minun käytössäni. 

Helposti unohdan, että Emmi ja Pena ovat samanikäiset - Emmikin todella on vasta yhdeksän, vaikka se on niin fiksu ja korrekti. Sen kanssa monet asiat ovat yksinkertaisia, kunhan Emmille vain on selvää, kumman rooli on käskeä ja kumman totella. Turhaa kurmuuttamista sekään ei todellisena tammaluonteena siedä, lähinnä se vain tarvitsee selkeät rajat. Silloin se on kokemattomammallekin turvallinen kaveri kentällä ja tallissa. 

Emmi jonon kärkenä

Emmi on eksoottinen vahinkovarsa. Sen emä on aito kylmäverinen työhevonen, ruotsin ardenner, joka tuotiin Suomeen ilman että sen tiedettiin olevan tiine. Sitten putkahti Emmi, jonka isää ei ole saatu selville. Arvauksia on esitetty sekä suomenhevosen että lämminverisen suuntaan. Joka tapauksessa sukurasitteeseensa nähden Emmi on varsin näppärä peli, se on startannut yli 60 % tuloksilla helppoa A:ta edellisessä kodissaan. Ratsuna sillä on suuren suuri sydän työskennellä ratsastajalleen, mutta ilmaiseksi se ei anna piiruakaan. Se on herkkä ja tarkka, osaa käyttää kuudensadan kilon massaansa oikein näppärästi hyödykseen ja luistaa hommista jos näkee siihen mahdollisuuden. Emmi antaa juuri niin paljon kuin ratsastaja osaa pyytää, ja sitten kun todella osaa pyytää, se venyy uskomattomiin suorituksiin siihen nähden, ettei sillä todellakaan ole mikään kouluhevosen runko. 

Kisoissa keväällä 2014

Tykkään Emmistä tosi paljon. Olen omistanut vain ruunia ja sanonut, ettei minulle ikinä tule tammaa. Emmin kohdalla olen valmis tekemään poikkeuksen. Siinä on samanlaista viisautta kuin Immussa oli, ja useimmiten olen sen tammaluonteen kanssa mukavasti samalla aaltopituudella. Emmillä on muutoksia etujalkojen alanivelissä ja se vaatii erikoiskengityksen (pohjalliset + silikoni) sekä hieman normaalia tarkempaa syyniä. Voi olla, että se puksuttaa pitkäänkin muutoksistaan huolimatta, tai voi olla että sillä tulee kilometrit täyteen aiemmin, ei voi tietää ennalta.