... niin mene!
 |
| Täällä! |
 |
| Rapsahtiko tuolla joku?? |
 |
| Yhtään ei pelota. Ei varmasti. |
Maanantainen kävelylenkki vei meidät metsään. En ollut suunnitellut meneväni sinne, mutta tuli mieliteko ja päätin että voidaanhan me käydä katsomassa, kuinka käy. Ei käynyt kuinkaan. Penaa jännitti kahden hätäkakan verran mutta pysyi käsissä. Jee!
On muutenkin hyvä fiilis. Tuntuu että olen niin kauan erinäisistä syistä tehnyt puoliteholla ja vain haaveillut siitä, että voisin ratsastaa kunnolla ja nähdä Penassa kehitystä. Se on aikuistunut ja fiksuuntunut ihan uskomattoman paljon viimeisen vuoden aikana, ja alamme olla siinä pisteessä että poukkoilut ovat ennemminkin poikkeus kuin vakio.
Tänään tehtiin hyvä 50 minuutin koulutreeni, jonka aloitin poikkeuksellisesti käyntityön jälkeen suoraan laukalla. Pena vaatii paljon lisää voimaa, jotta jaksaisi kantaa itsensä, ja voiman kerääminen vaatii työtä, työtä ja työtä. Sitä kohti! Pois omalta mukavuusalueelta, vaatimustasoa ylöspäin, sataprosenttista keskittymistä. Tästä tulee vielä hyvä.
Mukavaa, että alkaa olla mahdollista tehdä monipuolisempia juttuja, Penasta kuoriutumassa aikuinen poni, saat olla ylpeä tekemästäsi työstä :) Meillä myös laukka usein ennen ravityöskentelyä. Laukka omalle se heikoin ja voimattomin askellaji ja sitä kun työstää ensin, ei ehdi hevonen väsähtää ja ravistakin tulee usein ihan uusia puolia esiin laukan jälkeen. Joillekin hevosille se vaan sopii noin päin paremmin, vaikka yleisesti ratsastajat tuntuvat ravia työstävänkin ennen laukkaa :) -Kathy
VastaaPoistaSamasta syystä olen Penallakin kokeillut ottaa laukan ensin. Eikä kuskikaan niin teräskunnossa ole, että jaksaisi pitää oman napansa kannettuna jos alla on pitkä ravityöskentely... Oudolta se kieltämättä tuntuu lähteä käynnistä suoraan laukkailemaan, kun on niin tottunut tekemään ravia ensin! Ajattelin vuorotella ravia ja laukkaa, toisina päivinä keskitytään enemmän siihen joka tehdään freesimmällä hevosella, ja seuraavana sitten siihen toiseen.
PoistaMä olen joskus myös jättänyt suosiolla laukan kokonaan tekemättä niinä päivinä, kun ravityöskentelyä enemmän ja hepo alkanut siinä toimia tai vastavuorosesti käyntiä+laukkaa enimmäkseen ja kun tullut sopiva pätkä hyvää laukkaa, siitä siirtynyt suoraan eteen-alas ravailuun ja lopettanut. Hevonen ihan hoomoilaisena noina päivinä, että mitäs ihmettä ja alkanut nopeammin tarjota oikeanlaista muotoa tai liikettä, kun en jää ahnehtimaan liikaa :) Joskus myös oikein hyvän pätkän jälkeen seis ja ohut porkkanasiivu suuhun, mikä ainakin toista hevostani (joka superahne), on motivoinut ihan hirveästi :D Tuosta syystä mulla ei turparemmiä välillä käytössä, että pääsen makupalalla vielä enemmän positiivisesti vahvistamaan vaikeiden asioiden oppimista. Varmaan joku tästä tavasta kauhistuu, mutta ei se aina ole niin mustavalkoista. Joskus makupalalla voi saada hevosen rentoutumaan nopeammin vaikean asian suorittamisen jälkeen, niin että saa hyvän toiston helpommalla :) -Kathy
VastaaPoista