Että semmoinen päivä taas!
Kaikki lähti menemään pieleen ehkä jo iltapäivällä, kun alkoi sadella lunta. Iltapäiväheiniä jakaessani huomasin että Penan on vilu ja että se tärisee. Pakkasta ei ollut kuin kuusi astetta, mutta satava lumi oli omituisen vetistä silti ja ilmeisesti kasteli Penan niin pahoin että se oli alkanut palella. Hain sille toppiksen niskaan.
Tänään piti olla tunti mutta se peruuntui huonon ajokelin takia. Sovittiin kuitenkin tuntikaverini kanssa että mennään sovittuna aikana yhdessä ratsastamaan ja sovitaan myös, mitä harjoitusta tehdään. Pidetään siis tunti ilman opetusta.
Pena oli kuntoonlaitossa ja harjaamisessa joka asiaa vastaan, kärttyili ja irvisteli. Kun sitten tallikissa Pulla tuli pyörimään Penan eteen käytävälle, tarttui Pena Pullaa hännästä hampaillaan ja nosti koko kissan ilmaan. Pullaparka huusi kuin syötävä ja minä karjuin irtiä ja perkelettä ja mäiskin Penaa kylkeen kädessä olevalla esineellä, joka sattui olemaan takajalan suoja. Pulla pääsi ilmanlennon kautta irti ja vilahti varsin vauhdikkaasti omaan petiinsä kuivaushuoneeseen. Hitto että olin kiukkuinen! On totta ettei meidän tallikissoilla juuri ole itsesuojeluvaistoa mutta tuo oli törkeää käytöstä Penalta. Lopulta Pena sitten seisoikin ihan nätisti käytävällä, mutta taas tarvittiin ne pari kirosanaa ja kunnon komennus. Myöhempi tarkastelu osoitti että myös Pullan vauriot olivat vain henkistä laatua.
Kun päästiin kentälle asti, oli varsin selvää ettei ratsastus tulisi sujumaan suunnitelmien mukaan. Pena oli kireä, vireä ja säpsyi kaikkea mahdollista. Tuuli pöllytti lunta ja oli pimeää ja hiukan liukastakin. Yritin hetken verrytellä normaalisti mutta koska Pena vain villiintyi enemmän, menin lopulta hakemaan juoksutusliinan tallista. Poni kaahasi ja pukitteli liinan päässä hyvän tovin ihan ilman patistamista, ja sitten nousin takaisin selkään. Edelleen oli vauhtia mutta nyt sitä pystyi hiukan hallitsemaan ja säätelemään. Tein alkuperäisen kaavan mukaan raviväistöjä ja paljon laukkaa, ja Pena oli etenkin laukassa aika hyvä!
Pistin kuitenkin merkille, että Pena louskutti koko ajan hampaitaan, mitä se ei normaalisti koskaan tee. Samoin väistöissä se painoi hullun lailla oikealle, koitti pyrkiä väistämään oikealle vaikka olin menossa vasemmalle. Todennäköisesti se oli siis palelluttanut selkänsä päivällä ja oli nyt lihaksistaan kipeä, vaikka verryttelinkin sen loimi päällä. En kuitenkaan voinut jättää sitä ratsastamatta ja todennäköisesti seisomaan jättäminen olisi vain pahentanut lihaskipua. Nyt sain sen notkistumaan ja rentoutumaankin aika hyvin noin 40 minuutissa, ja sitten käveltiin piiiiitkät loppukäynnit taas vällyn alla.
Eli kaikesta ylimääräisestä säädöstä huolimatta ratsastuksesta jäi aika hyvä maku. Mieluummin niin päin, että on liikaa vauhtia ja energiaa, sitä on kuitenkin paljon helpompi koittaa kanavoida oikein, kuin jos ei ole energiaa lainkaan. Liikutuksen jälkeen laitoin vielä varmuuden vuoksi reilusti arnikaa Penan selkään ja loimitin, joten eiköhän tämä tästä taas. Pullakin oletettavasti toipuu järkytyksestään.
voi pulla parkaa :((
VastaaPoista