Olen jaakannut ja jaakannut, että en osaa hypätä, en tiedä hyppäämisestä tarpeeksi, arkailen ja silti moinen hullutus kiehtoo minua kovasti. Talvikelien vuoksi Penan hypyt on katkolla kevääseen saakka, joten otin viimein itseäni niskasta kiinni ja nurisemisen sijaan toimin.
Huomenna minulla on esteratsastustunti ihan oikeassa ratsastuskoulussa, ihan oikealla ratsastuskouluhevosella, joka ei toivottavasti linkoa minua tangentin suuntaan jos teen virheen tai loiki tiikerin lailla omituisista paikoista. Tarkoitus on käydä useamminkin kuin vain kerran, mutta koska arkipalapelini realiteetit on hyvin tiedossa, en haaveile ihan jokaviikkoisesta tunnista. Jos vaikka pari kertaa kuussa pääsisin niin olisin jo todella iloinen. Ryhmä on seniorien hyppyryhmä, eli joka tunnilla hypätään tai tehdään puomi-/kavalettityöskentelyä.
Jännittävää! Raporttia seuraa.
 |
| Penan freestyle-näyte kesältä 2012 |
Hyppääminen on kivaa ja olen mennyt tyyli on vapaa kunhan yli päästään. Kyllä minullakin on rimakauhu jos esteet alkaa nousemaan liian korkeiksi. Sellainen 60 cm on ihan sopiva ja siihen kun Tuikunkin kanssa joskus päästäisiin, niin luultavasti riittää tai sitten jos heppa osoittaa hyppykykyä niin voihan olla, että minäkin uskallan korkeammalta hypätä.
VastaaPoistaHyvä tuo teidän hyppykuva, Pena taitaa olla sitä mieltä, että matala on, korkeammaltakin menisi heittämällä. :D
Mulla on aina ollut ratsuna näitä enemmän tai vähemmän freestyle-suorittajia ja haluaisin päästä kokeilemaan, miltä oikea hyppääminen tuntuu. Pena tykkää hypätä ja on kehittynyt tosi paljon, tuo kuva on sen ensimmäiseltä varsinaiselta hyppykesältä jolloin sen tekemät ratkaisut oli toisinaan aika mielenkiintoisia :D Tarvitsen itse hyppäämiseen enemmän rutiinia ja varmuutta, jotta voin viedä Penaa niissä hommissa sitten kesällä taas eteenpäin.
PoistaMahtavaa! Kiva päästä seuraamaan sun uutta harrastusta :)
VastaaPoistaArvaa olenko ihan maha kuralla täällä odottamassa iltaa! Huh, mihin olen ryhtynyt :D
PoistaVautsi! Minä en ole hypännyt oikeaa estettä noin 10 vuoteen. (Kesällä 2011 hyppäsin vanhalla ponillani kahdesti noin 30-senttisen ristikon.) Lopetin hyppäämisen, kun selkä alkoi vaivata. Vähän kutkuttelisi kyllä taas kokeilla, tavallaan.
VastaaPoistaHyppääminen on kivaa! Ja pelottavaa. Suhteeni hyppäämiseen on ristiriitainen, haluaisin tehdä suhteesta neutraalimman. Ja oppia.
Poista