Meiltä siis lähtee vieraat hevoset ja ihmisasiakkaat kokonaan pois. Jäljelle jää vain Pena ja Penan tarhakaveri Emmi, joka on ollut minulla yritykseni käytössä opetushevosena. Emmi siirtyy kokonaan minun käyttööni - se ei ole minun oma, mutta on pitkäaikaisessa ylläpidossa sillä ajatuksella, että saa olla niin kauan kuin kestää normaalia käyttöä. Emmillä on sanomista nivelissään, toistaiseksi ei vaadi muuta kuin säännöllistä liikkumista ja hiukan tarkempaa hoitamista, mutta vaivat on tiedossa ja niillä mennään mitä on. Tulen luultavasti jatkossa jonkin verran kirjoittamaan myös Emmistä täällä blogissa, ja esittelenkin tamman kunnolla sitten kun sen aika on.
 |
| Emmin kanssa kisoissa viime keväänä |
Vielä on kovin sekavat tunnelmat enkä ole osannut vastata, kun läheiset ovat uutisen kuullessaan kysyneet, pitääkö pahoitella vai onnitella. Toivon, että kun yksi ovi sulkeutuu niin jossain toinen avautuu.
Oi, tulipas yllätyksenä! Mutta talliyrittäjyys on rankkaa.. Toivon sinulle uusia tuulia, uusia mahdollisuuksia ja onnellista hevostelua omien kanssa. Ehkä siihen jää nyt enemmän aikaa?
VastaaPoistaAinakin on jatkossa oma tupa oma lupa, eikä ole niin justiinsa jos ei asiat tapahdu juuri sillä kellonlyömällä kuin aina ennen. Se tuo liikkumavapautta.
PoistaKaikelle on aikansa ja paikkansa. Vaatii rohkeutta tehdä isoja muutoksia elämäänsä. Kyllä ne sekavat tunteet varmasti hetken aikaa seuraakin, mutta ajan kanssa varmasti selviää.
VastaaPoistaKiitos, samaa toivon itsekin! Aika näyttää teinkö virheen vai oikean valinnan.
PoistaVaatii rohkeutta tehdä tuollaisia muutoksia, mutta se on hieno juttu, että kuuntelee sisintään. Silloin jaksaa paremmin yleisestikin elämässä :) Ainahan tallin voi uudestaan laittaa asiakkaillekin avoimeksi, jos alkaa siltä tuntua. Hyvää jatkoa siis elämänmuutoksen suhteen :)! -Kathy
VastaaPoistaKiitos! Ja tosiaan, ei tämän tarvitse loppuelämän valinta olla!
PoistaOlen miettinyt mitä sanoisin siitä lähtien kun luin tästä Facebookista, enkä oikein vieläkään tiedä mitä sanoa. Olit tosi rohkea kun lähdit yrittäjäksi ja rohkea nyt kun teit tämän päätöksen. Kaikkea pitää kokeilla ja uskon ja toivon että voit varmasti katsoa taaksepäin tätäkin elämänvaihetta (ainakin pääosin) hyvillä mielin!
VastaaPoistaJa pakko on uskoa, että se toinen ovi avautuu siellä jossain. Ainakin itse tulisin hulluksi ellen uskoisi, tosin tässä odottelen itsekin vielä sitä omaa juttua kolahtavaksi kohdalle :)
Terkuin Jassu + koirat melkein naapurista
Kiitos, hyvinhän sä sanoit :) Aika on vaikea yrittämiseen, eikä mikroyrittäjyyttä muutenkaan tehdä Suomessa mitenkään helpoksi (paitsi kaikissa kannustavissa, ei-mihinkään perustuvissa suureellisissa puheenvuoroissa..). Toivon että joskus tulee paremmat ajat, luulen kuitenkin olevani sielultani yrittäjä. Mutta ehkä se pitää varmistaa tekemällä välillä jotain muuta?
Poista