sunnuntai 18. maaliskuuta 2012

Vihdoin kengässä

Penan viikko on kulunut lomaillessa. Jääkeleillä ei paljon kengätöntä hevosta voi liikuttaa! Tänään kuitenkin oli kengityspäivä ja nyt on ponilla popot alla.

Takakaviot olivat aika huonossa jamassa niin kuin olin arvellutkin. Erittäin vinoon virheasentoon kuluneet pienet rääpäleet, ulkosyrjältä jalan painopiste kääntynyt jo ruununrajan alle ja sisäpuolelle. Kengät saatiin kuitenkin lyötyä kiinni. Pihattoasumisen takia jouduttiin tekemään vähän kompromisseja: jalan virheasennon korjaamiseksi olisi kenkää voinut levittää vieläkin enemmän kannatinpinnan ulkopuolelle, mutta pihattohevosella irtipolkemisen riski on niin suuri, joten päädyttiin tämännäköiseen kompromissiratkaisuun:


(joku heinäkin siellä jo törröttää)


Penalle laitettiin vain kantahokit, ja jos kevät tästä tätä tahtia etenee, ruuvailen nekin sieltä kohta pois. Eteen tuli hiukan normikenkää kapeampi (eli kevyempi) kenkä. 

Positiivista oli, että Pentti saatiin kengitettyä ilman rauhoittamista! Meillä on niin huippu kengittäjä joka tietää mitä tekee ja tekee sen rauhassa ja varmasti. Ihan viimeisen jalan kohdalla Pena äkisti keveni edestä eli nousi hitaasti pystyyn pari kertaa, mutta kun ei saavuttanut rämpyilyllä mitään, palasi sitten takaisin neljälle jalalle. 


Hööksiltä tuli tällä viikolla paketti josta paljastui Penalle uudet suojat: 



Paketissa oli myös yksi satulahuopa, bootsit (jotka oli liian pienet ja lähtee takaisin) sekä mulle gaitersit. Ja myös uudet suitset tuli hankittua tällä viikolla, koska jos kerran on ruskea satula, ei voi olla mustat suitset! Iih, ihanaa olla näin turhamainen. 

Kengityksen jälkeen Pena totutteli uuteen oloonsa muutaman tunnin, ja alkuillasta juoksutin sen liinassa. Taas, note-to-self: juoksuta aina kunnon välineillä niin hommasta on jotain hyötyä. Nyt laitoin sivuohjat + juoksutusvyön. Sivuohjat olivat oikeastaan aika löysällä, koska en halua vetää väkisin tasapainotonta hevosta pakettiin, mutta niistä on kuitenkin oikeissa kohdin apua. 

Ihan alkuun Pena sipsutteli, se on niin tottunut varomaan liukastumista. Mutta kun se tajusi että nyt on pitoa, siinä alkoi olla aika tavalla virtaa! Liike näytti ravissa hurjasti paremmalta kuin ennen, sehän ihan todella ravasi myös takajaloillaan. Isosti! Laukka oikeaan oli ok, vasempaan... vaikea. Kaatuu sisään ja korjaa sitten ristilaukalle tai vaihtoehtoisesti tekee takajaloilla sellaista pupuloikkaa. Ja menee kovaa ja kaatuu entistä enemmän sisään ja korjaa aina vaan huonompaan laukkaan... Jännä että liinassa se lisää vauhtia kun tasapaino loppuu, ratsailta se tiputtaa heti vauhdin alas. Kaksi hyvää pätkää vaadin ja niiden jälkeen lopetettiin. Ponille tuli hiukan hiki, ja loppuravissa se venytti tosi komeasti eteen-alas. 

Hieno siitä vielä tulee!

Piehtarointipaikan hakua (ja linssilude-varsa)


Pyörähdys


 Ja rrrravistus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti