Motivaatio ratsastamiseen pilkahtelee esiin, vaan pikkuisen voisi taas manata kelejä. Kaikista paskinta on se, että ensin losottaa vettä monta päivää taivaan täydeltä ja sitten vetää suoraan pakkaselle. Kenttä on eksoottinen jähmeähkö järvi, jossa ei ole lunta hippuakaan mutta silti saatiin sieltä sellaiset korkokenkätilsat että Pena meinasi kaatua ihan kunnolla vaikka vain talutin käyntiä. Eikä kentälle voi tehdä yhtään mitään ennen kuin joko a) sulaa ja kuivuu sen verran että lanaamisessa on jokin järki, tai b) sataa lunta niin että lumesta saa tampattua pitävän pinnan.
Olin siis selässä eilen sekä tänään, molempina päivinä vain lyhyesti em. syystä. Eilen Pena oli villi sikapossu, tänään oikein vastaanottavainen ja kiltti, vaikka tein vain käyntiä.
Huomenna on kengitys, ehkä sitten täytyy ne tilsakumit laittaa alle, vaikka minun tuurillani sen jälkeen on seuraavat kuusi viikkoa taas pelkkää rapakeliä. Näinä aikoina kaipaan maneesia.
Voin kuvitella että maneesia on nyt ikävä. Joku päivä just mietin että miten ihmeessä liikutin Goldya kaksi talvea ilman maneesia. Aika on kullannut muistot mutta kaipa silloin käveltiin aika paljon kun ei muuta voitu. Jos olisi kunnon talvi niin ei olisi ongelmaa, mutta nämä nykyiset talvet on kyllä aika hirveitä.
VastaaPoistaPaljon voi tehdä ilman maneesia ja olen aiemmin pärjännyt vuosikaudet ilman kenttääkin! Ehkä alan tulla vanhaksi kun alan haaveilla siitä että voisi harrastaa kuivin jaloin :D Ja se tietty harmittaa nyt kun on ratsastuksellisesti tavoitteita ja laatii vähän viikko-ohjelmaa ym., niin kaikki semmoinen vesittyy kun keli on viikkotolkulla kurja.
PoistaMinä taas olen ihan tyytyväinen, ettei ole maneesia. Helposti mukavuudenhaluisena sinne jää "kehää kiertämään" ja nyt kun tätä ei ole, on oltava ulkona ja se tekee hyvää. Nyt tosin kenttä jäässä, joten talutteluksi meni. Aikomus oli mennä ratsain, mutta tänään oli ruuhkaa ja mukaan tuli tallin ruuna, joten katsoin parhaimmaksi totuttaa Tuikun kentällä muihin ratsukoihin maasta käsin. Ei vara venettä kaada, on sitä kuumoteltu jo muutamaan otteeseen näistä. Pitää yrittää ajatella positiivisesti ja sitä kehittyy selviytyjäksi kun joutuu miettimään, miten voisi liikkua hankalissa olosuhteissa.
VastaaPoistaMulle tulee ihan riittävä annostus ulkoilua kun leipä tulee ulkotöistä... Vesisateeseenkin vielä jaksaa hyvällä sinnillä lähteä ratsastamaan, mutta pakkaset ilman lunta vetää mielen matalaksi. Varsinkin kun hevonen on ihan kesseli 6 päivää viikossa niin pelkkä kävely on välillä melko riskaabelia hommaa. Nyt tosin meidän kulmille tuli pieni lumenhärmä ja vähän pakkasta, josko tämä tästä taas lähtisi! Ja ponillakin on tilsakumit alla.
Poista