Syksy ja taas mennään mahavaivaa. Ei vielä mitenkään kovin akuuttia, mutta sen verran kuitenkin, että huomaan. Ja stressaan. Penalla on semmoinen pömpöttävä, pöhöttävän turvonneen oloinen maha, jota ei oikein saisi harjata. Satulanlaitto aiheuttaa irvistyksen, vyönlaitto samoin. Ei taaskaan vyön kiristäminen, laittaminen vain. Nyt uutena koktailiin on tullut lievä löysyys lannassa. Häntä on siisti ja kankut samoin, mutta karsinan takaseinässä on ollut märkää rantua ja takajalkojen valkoisissa sukissa joskus lantaroiske. Karsinan lantakasat ei ole ripulilöysiä, mutta löysempiä kuitenkin kuin Penan normaalipipanat. Ei tyypillistä.
Kai se on se hiekka taas, mutta mikä ihme tuota hevosta vaivaa näin syksyisin, kun sen on pakko alkaa se tauoton tonkiminen? Kesä menee hienosti kun laitumella on ruokaa koko ajan. Sitten kun ruokailu rajoittuu, alkaa maan möyhiminen. Eikä kyse ole siitä, että meillä nähtäisiin nälkää tai ruokkisin niukasti, päinvastoin. Heinättömät ulkonaolotunnit on vähäiset, heinää jaetaan runsaasti. Heinä on laatikoissa, suurimmaksi osaksi, osan levittelen pikkutukkosina ympäri tarhaa jos pohja on kuiva, jotta olisi kulkemista ja jotta syömiseen menisi enemmän aikaa. On seuraa ja pitäisi olla tekemistäkin, mutta Pena se vaan kaivelee. Se syö heinät ja jatkaa siitä tonkimaan, se kaivelee puiden juurilla, syö jokaisen puusta putoavan lehden. Se nakertaa heinälaatikon reunaa, puunrunkoa, katoksen seinää. Aina kun sen suuntaan vilkaisee, sen suu käy. Se nyppii jotain, ei siis kaiva mitään kuoppaa ja rouskuta sieltä maata, vaan se vain... nyhtää. Nyhtää ja lajittelee. Ja siinä puuhassaan tulee syöneeksi maata.
Täysin vapaata heinää en tälle hevoselle voi laittaa. Se ei yksinkertaisesti lopeta syömistä ikinä. Kokeiltu on. Jos tuonkokoinen poni vetää 100 kg heinää kolmessa päivässä niin jossain on vika. Tämän se teki verkosta huolimatta, ilman verkkoa en uskalla edes laskea, mitä menekki oli. Syöntimäärä ei tasaantunut syys-talvi-kevätkauden aikana. Pena teki paaliin pesän, se kävi vain juomassa muualla. Se nukkui ja söi ja paskoi pää paalissa. Lopputulos oli valtava heinäpömppö hammastikkujalkojen varassa. No, ehkä ei ollut hiekkaakaan kun Pena ei kaikelta heinänsyönniltään joutanut mihinkään muualle.
Miksi se syö jotain koko ajan?
Tiedän kyllä, että luonnonmukainen hevonen käyttää vuorokaudesta 16 tuntia syömiseen. Mutta ei normaali kesyhevonen jatka syömistä enää kun ruoka on jo loppunut!
Minä en millään haluaisi laittaa Penalle kuonokoppaa, mutta alkaa tuntua ettei ole vaihtoehtoja. Jos syksyt ja talvet ovat edellisvuosien kaltaisia, ei pakkaskelejä tule vielä aikoihin. Voin syöttää psylliumia ämpärillisen, saada pöhötyksen ja pömpötyksen pois, ja sitten menee viikko ja Pena oireilee taas. Viime vuonna Marin luona Pena oli puhtaasti hiekkatarhassa, eikä se tonkinut eikä oireillut hiekkaa. Tämä maapohjainen oma tarha ei vain toimi. Mutta minun etiikkaani vastaan sotii laittaa se pieneen tarhaan jossa sillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin seistä paikallaan. Mitä ihmettä minä sen kanssa teen?
Tuntuu tämä syksy olevan mahavaivojen aikaa, tuntuu että joka toisessa blogissa valitellaan nyt samaa... Olisi ihanaa, jos voisi pitää ympäri vuoden laitumella, olisi niin paljon vähemmän ongelmia.
VastaaPoistaVarmaan tyhmä kysymys, mutta onko Penalla ollut tarhassa havuja tai muuta sellaista pientä puuhastelua ruokailujen välille? Oma ponini on myös maan syömiseen taipuvainen, tosin etupäässä se tekee sitä jos on muutenkin mahassa jotain tai on stressiä. Olen miettinyt, että talvitarhaan olisi kiva laitella havuja tai jotain.
Ei käy kateeksi tuota teidänkään ongelmaa.... :( Kovin on puuhakas Pena. Oletko kokeillut jos laittaisi pari tiheää verkkoa päällekkäin ja sellaisen puuhapussin johonkin roikkumaan/kiinni? Siitä ainakin olisi hidasta syödä. Eri asia sitten jaksaisiko sellainen kiinnostaa tonkimista enemmän... Maasta kun voi löytyä vaikka mitä herkkuja. Vaikka verkot ei olekaan pidemmän päälle välttämättä hyvä, niin menisihän se ainakin pahimpaan aikaan. Antaisi muut heinät normaalisti, jotta saisi syödä myös normaalisti. Onhan siinä tietysti sekin ongelma, että laumassa taitaa olla muitakin hevosia ja tuleeko yhdestä puuhasäkistä sitten tappelu.
VastaaPoistaHavutkin voisivat olla kokeilemisen arvoinen juttu jos et ole vielä kokeillut. Tosin niitäkin saa kulumaan aika läjän varmaan.
Syksy tuntuu kyllä olevan vatsaongelmien kulta-aikaa. Vaikka meilläkään sinällään mikään ei ole vielä edes muuttunut, kun hevoset ovat edelleen laitumella, lisänä on sitten verkoista kuivaa tarjolla (joka tosin kelpaa melko huonosti niin kauan, kun edes jotain nypittävää on).
Elina ja M: havuja olen kokeillut, ne kelpaa toisinaan, mutta yleensä muu kaivelu on kuitenkin mielekkäämpää. Enkä ikäväkseni omista metsää, joten kohta meidän tontin kuuset on kaikki alaoksattomia ;) Kokeilin viime syksynä myös olkea, levittelin pikkupaaleja pitkin tarhaa ja sillä sainkin hetkeksi tonkimisvimmaa taltutettua, mutta olkeakin hävisi paalikaupalla, niin ei sekään huonosti sulavana ja usein myös sokerisena ja hygieeniseltä laadultaan vaihtelevana ole pidemmän päälle hyvä ratkaisu.
VastaaPoistaVerkkoja tässä koitan pähkäillä, mutta ongelma on juurikin muu lauma, kuten Elina arvelit. Nyt Pena on viiden hevosen porukassa, arvojärjestyksessä keskimmäisenä. Ylimpänä on vielä hetken aikaa Immu 25 v., laihtuva ja huonohampainen, joka ei todellakaan tarvitsisi mitään verkkoruokailua, sen ruokahalu ei ole niin ihmeellinen että se viitsisi nähdä syömisen eteen vaivaa. Sitten tulee yks ahmatti, myöskin tonkimiseen taipuva tamma, jolle verkkoruokinta olisi oikein bueno, mutta se on sellainen despootti muita komentamaan ja ruokiaan omimaan, että ei päästä ketään alempiarvoista lähellekään ruoka-aikaan. Sitten on vielä toinen tamma, supernössö ja kaikesta ahdistuva, ja 28-vuotias Mikuponi jonka ruokailua ei myöskään parane yhtään rajoittaa. Heinäverkkoja pitäisi olla siis tosi monta, yhden tai kaksi omisi itselleen tuo yksi ahne komentajatamma. Se söisi vapaasti jaetut heinät ensin ja siirtyisi sitten ärhentelemään muille verkkojen eteen. Myös se painaa vaakakupissa, että haluan periaatteesta tarjota kaikille tallissa oleville hevosille samat puitteet ja palvelut - jos teen omilleni "vapaan heinäruokinnan", haluaisin tarjota mahdollisuuden siihen myös kaikille asiakkailleni. Mikä taas nostaa kustannuksia melkoisesti!
Puhut ihan totta, verkkoruokinta kuulostaa hankalalle ja sen järjestäminen kaikille vie rahan lisäksi mielettömästi aikaa. :(
PoistaTässä juuri nähdään se, ettei asiat usein ole niin mustavalkoisia! Kun haluaisi kuitenkin tarjota hevoselleen mahdollisuuden lajityypilliseen elämään, eikä seisottaa pienessä tarhassa yksinään vain sentakia, että minimoisi sairastelut. Ymmärrän hyvin ongelmaasi, koska en itsekään halua laittaa Taavia seisomaan pieneen tarhaan dieettiruualle vain siksi, että saisin sen laihtumaan. Se toisi mukanaan kasan muita ongelmia (yksinäisyys, liikkumattomuus, tylsistyminen...) ja lisäksi se sotii omaa hevosenpitoajatustani vastaan kovasti.
Tuli mieleen, että oletko kokeillut antaa kuurin vatsahaavalääkettä? Onko sillä vaikutusta tonkimiseen? Josko Penaa närästää ja siksi se tonkii ja kaivelee, eikä lopeta syömistä?
PoistaTaavihan söi vatsahaavaisena ihan kaiken lähtien homeisista ikivanhoista heinätukoista maassa jne. :p Se ihan hullunkiilto silmissä imuroi kaiken ruokaa muistuttavan kitusiinsa. Se loppui vatsahaavalääkityksen myötä, vaikka se ahne muuten onkin.
Se on kokeilematta, ja käynyt kyllä mielessä. Sinällään en haluaisi uskoa vatsahaavaan, kun minun korviini vatsahaavadiagnoosissa on sellainen huonon hevosenpidon kaiku :D Vaikka siis tiedän, että vatsahaava voi löytyä ihan jo pikkuvarsalta eikä aina tarkoita, että hevosta olisi pidetty liian niukalla ruualla tai muutoin stressaavissa oloissa. Nyt en muista, oliko Taavilla GastroGardia ollenkaan mahahaavan hoitoon, vai pelkät Ranixalit?
PoistaTaavi söi ensin viikon gastrogardia tuubin päivässä ja sitten kaksi tai kolme viikkoa Ranixalia päälle. Ranixal on annettava kolme kertaa päivässä.
PoistaNykyäänhän on tutkittu, että pienempikin annos ( oliko jopa neljäsosa) omepratsolia riittää parantamaan haavan. Eli silloin sen hintakaan ei olisi suhteessa niin kova jos yksi tuubi riittäisi 2-3 päivää puolikkaalla tai kolmanneksen annoksella.. Ja sittenhän on vielä ne Ratiopharmin omepratzol kapselit, ne tulee muistaakseni Ranixaliakin halvemmaksi, kun joskus laskeskelin. Jos siis saisi reseptin. :)
Huomenta. Noita hiekkajuttuja itsekin kun pähkäilin, huomasin ison avun löytyvän rehukalkista! Psylliumia hevonen todennäköisesti tarvitsee kuurin joka vuosi, mutta maha selkeästi parempi kun kalkki lisätty sisäkauden ruokintaan. Parissa päivässä lannan koostumus parani kalkin aloittamisesta. Kokeileminen ei paljoa maksa ja joskus voi olla noin yksinkertainen asia, mikä auttaa. Onhan kalsium-fosfori-suhde muutenkin ruokinnassa tärkeää, niin tämä käy ainakin omaan järkeen. -Kathy
VastaaPoistaKalkki on kokeiltu, ei vaikutusta meillä. Olen kuitenkin kuullut, että siitä on moni kurailija saanut avun, ja onneksi toimi teilläkin!
PoistaAiniin, unohtui tuosta edellisestä viestistä, että samoihin aikoihin kun kalkin lisäsin ruokintaan, ostin tarhaan Mervuen Equine Equoboost-kivennäissangon, sitä nuolevat ahkerasti ja mielestäni maan mutustelu vähentynyt, kun voivat kivennäistarvettaan täydentää halutessaan sangosta. Muuta kivennäistä eivät saa väkirehuruokinnan yhteydessä, pelkästään merisuolaa pari rkl. Eli tiedä noista, kumpi auttaa enemmän kumpaan. Ollut hyvä tuo Mervuen sanko, niin kovaa tavaraa, että sitä ei ahnekaan saa nopeasti syötyä. -Kathy
VastaaPoistaMeillä myös on syksyisin kakka muuttanut muotoaan, mutta ei nyt (kop-kop) ja mietin juuri tuossa yksi päivä, että mikähän on nyt erona. Ainoa mikä tuli mieleen on chia, jota kaikki pojat syö nykyään. Senhän pitäisi hiekkaakin poistaa ja muutenkin on tasoittanut meidän kaikkien poikien vatsoja.
VastaaPoistaEi kai se kuonokoppakaan huono ratkaisu olisi testata, jos muuta on vaikea keksiä. Ehkä juuri suolakivi tai likit yms. voisi myös pitää ponia puuhakkaana...
Tuo chia on kyllä semmoinen ihmetuote ainakin juorujen perusteella, että sillä parannetaan kohta varmaan syöpä :D Mineen siis ihan välttämättä siihen usko, kiva tietenkin että se on tuonut (?) teille apua!
PoistaTuohon kuonokoppaan mulla on niin iso vastustus, kun tiedän millainen tyyppi Pena on. Joko se koppa pitää hirttää siihen kiinni munalukolla ettei se hankkiudu siitä eroon, tai sitten koko poni masentuu kun ei pääse tekemään mitään. Ja miten sitten syömiset kun heinäruokinta on meillä päivän aikana kolmesti ulos tarhaan, aina pitäisi olla pukemassa ja riisumassa sitä maskia. Kunpa keksisin tähän jonkun muun ratkaisun!