Ojan kautta ja siihen tapaan

Jaksaakohan kukaan lukea satulasepustuksiani? Tuntuu etten mieti mitään muuta kuin satuloita.

Tänään kaivoin viisi päivää laitumella pölyttyneen Penan talliin ja ratsastukseen. Näytti siltä että se oli lihonnut 50 kiloa lyhyen liikuttamattomuutensa aikana... Liikutustaukoon on ollut syynä oma laiskuuteni, kuumuus ja osittain myös satula: olen halunnut antaa Penan vähän palautua kun sen selkä on epäilemättä ollut kipeä epäsopivista ehdokkaista, vaikka nämä testissä olevat satulat nyt ovatkin sopineet. Toisekseen, vaikka minulla on tällä hetkellä satulahuoneessa neljä satulaa (kyllä, oma Sommer, laina-Kieffer, sovitus-Albion ja sovitus-Frank Baines), ei minulla oikeastaan ole yhtään satulaa jolla ratsastaa. Parhaiten sopiva Frank Baines istuinkoko-ongelmineen on uusi satula, ja jos en nyt kuitenkaan juuri tätä kyseistä yksilöä osta, en ihan mahdottomasti voi enkä kehtaa sitä käyttääkään.

Tänään kuitenkin laitoin Frank Bainesin. Käytän siinä jalustinhihnoja siiven alla enkä pidä saappaita jalassani etten vain naarmuta sitä. Vastinhihnat nyt tietysti saavat satulavyön soljista painaumat, mutta satulaa kuitenkin sopimuksen mukaisesti saa käyttää ja sovittaa ratsailta, kai se sitten kuuluu asiaan ettei vastinhihnat voi olla ihan upouuden näköiset sovituksen jälkeen.

Ja kyllä siinä vaan on niin ihana istua ja olla! Pena oli virkeä, vähän liiankin virkeä, mutta liikkui energisyytensä vuoksi mukavan isosti ja halukkaasti. Tein väistöjä käynnissä ja isossa ravissa, ja koitin ravissa säilyttää myös muodon läpi väistön. Väistöt vasempaan oli hyvät, oikeaan vaikeammat ja niissä jouduin kerran korjaamaan käyntiin, muistuttamaan missä nenän piti olla, ja siirtymään takaisin raviin niin alkoi taas sujua. Pena tuntui siltä, että se olisi mielellään vain huidellut menemään täysiiii, työnteosta viis. Sitten kun hiukan muistuttelin sitä että tarttis ihan keskittyäkin ja vähän panostaa siihen miten tehdään, se alkoi vastata aika kivasti. Laukassa tuon satulan ihanuus on huipussaan - minä ihan todella pysyn siellä kuin liimattu. Nyt tiedän, miten laukassa istutaan rentona ja pystytään vaikuttamaan hevoseen ilman että happi loppuu kun täytyy koittaa puristautua kiinni johonkin ettei pompi miten sattuu. Salaisuus on hyvä satula.

Loppukäynnit ajattelin rentoutua radalla. Rentoa ne käynnit eivät olleet nähneetkään, mutta olin edelleen satulan lumoissa ja ajattelin, että Pena voi tehdä minkä vaan kamikazeloikan, minulla on satulassa niin hyvä ja tukeva olo että en vain voi pudota sieltä. Enkä pudonnutkaan, mutta ojassa me käytiin koko ratsukko. Pena pelkäsi tai "pelkäsi" jotain kuivaa heinätupsua niin että lähti sivuliirtoperuutukseen enkä ehtinyt tehdä muuta kuin todeta, että nyt se menee ojaan. Humps vaan, sinne pudottiin, ojan toiselta puolen otti laitumen sähkölanka Penaa persiiseen kiinni, ja sitten tultiin vähintään yhtä ripeästi ojasta ylös kuin sinne jouduttiinkin. Tämän harharetken jälkeen meno hieman tasaantui eikä kuivat heinätupot enää olleetkaan hengenvaarallisia...

Ja jos on hetkeksikään tullut sellainen olo, ettei ole tarpeeksi satuloita, tilasin vielä yhden lisää sovitukseen! Törmäsin tosi edulliseen Globus Clic -estesatulaan, olen sellaisia katsellut käytettynä ja kuvien perusteella se voisi olla kokeilemisen arvoinen Penan selkään. Toivon, että se on hyvä. Siltä edellytän sellaista kakkossatula-hyvyyttä eli jos en ihan rakastu itse siihen mutta koen että siinä on tukeva hypätä pieniä esteitä, niin voin sen ostaa. Ja sitten jos kaikki menisi niin kuin suunnittelen, voisin ratsastella seuraavat kuusi viikkoa estekakkossatulalla, palauttaa kaikki laina-/ja sovitussatulani ja tilata meille Englannista juuri meidän mittasuhteille tehdyn Frank Bainesin! Nyt sormet ja varpaat ristiin!