perjantai 23. marraskuuta 2018

Köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa

Näin Black Fridayn kulutushysterian ja Älä osta mitään -päivän ristipaineessa muutamia mietintöjä minun varustevalinnoistani ja viimeaikaisista hankinnoistani.

Olen kohtalaisen pihi. En juuri sorru heräteostoksiin - mieli tekisi monesti, mutta kukkaron kapeus estää. Kiusaan Viihdytän itseäni kyllä selaamalla milloin mitäkin hevos- ja ratsastustarvikkeita ja haaveilen, mitä kaikkea ihanaa rahalla saisikaan. Sellainen ylevä ohjenuorani voisi kuulua näin:

Osta tarpeeseen, satsaa laatuun, käytä loppuun saakka

Kun ostaa harvoin, kannattaa ostaa kerralla kunnollista. Se vaatii jonkun verran salapoliisityötä ja vaistoakin. Ja sitä että kysäisee kun näkee jotain mistä pitää.

Otetaan esimerkki. Yli puolitoista vuotta sitten olin ystäväni tallilla käymässä ja hänen ponillaan oli päässä musta riimu. Riisuin sen ponilta pois suitsien tieltä ja sanoin ääneen: Onpa tämä ihanan pehmeää nahkaa! Ja ystävä totesi siihen, ettei se ole nahkaa ensinkään, vaan biothanea. Siis sellaista kumimaista, nahkamaista, kestävää, pestävää, ei kovettuvaa, käpristyvää, ei rasvattavaa materiaalia, joka kestää ja kestää.

Siitä päivästä saakka olen odottanut, että Penan ikivanha nylonriimu olisi tarpeeksi rähjääntynyt, että voisin perustella itselleni biothane-riimun hankinnan. Kyttäilin tarjouksia ja pengoin kotimaiset ja ulkomaiset verkkokaupat ja muodostin näkemyksiä siitä, millainen olisi meidän tuleva riimu. Hintahaitari näillä liikkui 40-70 euron välillä, ja minusta siinä on jo riimulle sen verran hintaa, että sen pitää sitten olla hyvä, palvellla käyttötarkoitustaan ja kestää. Ja kun minä edellytän tuotteelta kestävyyttä, se tarkoittaa vuosia. Useita, useita vuosia.



Nyt olen ollut biothane-riimujen onnellinen omistaja muutaman kuukauden ja kyllä, olen valmis julistamaan että biothane on uusi musta.

+ Ihana materiaali! Joustava, pehmeä, näyttää ja tuntuu nahalta, mutta ei itke kastumista, rapaantumista, pakkasta. Voi heittää ämpäriin ja truutata Fairya perään ja huuhtoa ja on taas kuin uusi.
+ Henkilökohtainen plussa tarjoushaukkailusta: nämä ovat Teknan riimut ja kyttäsin niitä alesta ja lopulta natsasi, sain ne Viljar Shopista jonkun kamppiksen yhteydessä hiukan reilulla kolmellakympillä per riimu.
+/- Hillitty ulkonäkö. Tosin löytyy näitä väreissäkin jos väreistä tykkää, Suomesta joitain mutta ulkomailta (esim. täältä) sitten ihan minkä väristä vaan.
- Näistä minun ostamistani turpahihnasta puuttuu solki koon säätämiseksi. Riskillä löysin molemmille puikulapäille sopivat. Kalliimmissa riimuissa säätö löytyy, esim. Wahlsten W-Biothane


Löydä suosikkisi ja pitäydy siinä

Kun löytyy hyvä tuote, pysy siinä. En pue lapsiani samanlaisiin vaatteisiin, mutta hevoseni valitettavasti joutuvat kokemaan tämän kohtalon:



Pena on pukeutunut Weatherbeetan loimiin nyt ehkä kolme vuotta, enkä enää muita hanki. Ok, Horsewarea Penalla on myös yhden takin verran, ja Horsewarelle plussaa loimien uskomattomasta keveydestä, mutta WB istuu vielä pykälän verran paremmin Penalle ja on hieman kukkaroystävällisempi hankkia.

Kun sitten piti ruveta Sulon vaatekaappia rakentamaan, tiesin jo mitä haen. Kuvissa esiintyy molemmilla WB:n 100 g fullneck-kevyttoppaloimi, aivan huippu loimi Suomen yleisimpään keliin, kylmänkalseaan 0 - +5°C. Kestää ja istuu. Ja näissä on sellainen pieni nerokas yksityiskohta loimen helmassa sisäpuolella, nimittäin pieni halkio, josta vesi valuu pois kun loimen pesee. Jokainen käsin loimia pyykännyt tietää millainen vesipussi loimen helmaan tulee kun sen päästelee painepesurilla läpimäräksi. Vaan näissä on ajateltu sitäkin!

Ja mitä itseeni tulee, olen löytänyt vartalolleni sopivan ratsastushousumerkin, -mallin ja koon, enkä osta muita. Minulle sopii Pikeurin Candela, korkeavyötäröinen malli. Hintaa parinsadan euron paikkeilla, mutta ensimmäiset Candelani olen hankkinut reilut viisi vuotta sitten ja käytännössä ratsastanut puhki asti. Eipä niille silloin jää hinnaksi kovin montaa kymppiä per vuosi.

Oman merkkinsä ja kokonsa tuntemisella löytöjen tekeminen aleista ja Facebookin kirppareilta helpottuu. Viimeksi mainituilla palstoilla on toki kohtalaisen vaivatonta hankkiutua eroon hutiostoksistakin, jos niitä sattuu ilmaantumaan. Ja hutiostosten myötä kehittyy jonkinlainen vaisto, mikä voisi sopia omalle kropalle ja mikä ei. Epämukavat vaatteet eivät ole mistään kotoisin, ja varsinkin kun minä myös työskentelen tallireleissä, pitää niiden olla mukavat ja käytännölliset päällä. Kengissä vannon oikeisiin turvatyöjalkineisiin, jotka on tarkoitettu siihen että jalkojen päällä ollaan koko työpäivä. Sievi sopii lestiltään eikä petä kestävyydessä, vaikka kertahankintahinta hiukan riipaiseekin. Minulla on tallikäyttöön kumisaappaat, kesätyökengät sekä talvimaiharit, turvakärjellä kaikki, eikä koskaan särje jalkoihin tai selkään vaikka kuinka paljon olisin seissyt ja kävellyt työpäivän aikana.

Tänä syksynä päätin hankkia toppahousut, jotka palvelisivat niin opetus- kuin ratsatushommissakin. Taas mentiin vaiston varassa, kuvia selaillen ja tarjouksia kytäten. Lopulta housuiksi valikoitui Horze Adeline -kevyttoppahousut silikonipaikoilla.



+ Housut eivät ole liian tönköt ja ovat ihan kivan näköiset, ei liian ratsastushousumaiset noin niin kuin opettamisen näkökulmasta
+ Vyötäröllä on tarralla kaksi lisäsäätöä oikean istuvuuden löytämiseksi
+ Lahkeissa on napakka lumilukko joten lahkeensuut eivät kiipeä säärtä ylös ratsastaessa (testattu tänään ratsastamalla ilman jalustimia)
+ Jalat pysyy lämpimänä ainakin vielä nollakelissä, myös minulla, joka olen kakarana reiteni palelluttanut niin että ne näyttävät pakastekinkulta heti kun on vähemmän kuin +15°C.
- Housut on vissiin muotoiltu varrastikun muotoisille supermalleille. Tällainen kahdesti synnyttänyt semipersevä suomalainen jolla kuitenkin on vyötärö joutuu vetämään nuo yllä mainitut tarrat tappiinsa jotta housut pysyy ylhäällä, mutta ei näissä reisissä ja lantiolla ole yhtään ylimääräistä tilaa. En vielä osaa sanoa mahtuuko tänne alle kalsarit vai ei.
- Silikonipaikat on napakat, mistä seuraa se että ratsastaessa housut jämähtävät paikoilleen satulaan, mutta minä liikun silti housujen sisällä. Haistan hankausriskin. Toistaiseksi en ole näissä ratsastanut kuin max. kaksi hevosta päivässä enkä ole saanut hankaumia.
-/+ Jodphur-malliset lahkeet vaativat matalat ratsastukseen sopivat kengät. Ratsastussaappaiden kanssa nämä eivät pelitä. Minä käytän talvet Sievin turvamaihareita ja niissä on ok ratsastaa, joten minulle tämä ei ole ongelma.

Nämä pöksyt kuitenkin rimaa hipoen jatkoon. Käytän kunnes hajoavat atomeiksi.

Kerää varastoa hiljalleen

Olisi ihana saada kaikki heti nyt, mutta ei se vaan mene niin. Tuntuu että käyn vuosia kestävää inventaariota, jossa vaihdan pikkuhiljaa tuotteita laadukkaampiin ja kestävämpiin ja istuvampiin. Tämä sama prosessi on käynnissä omissa vaatteissani ja turvavarusteissani, ja Penan ja Sulon tarvikkeissa. Haaveilen, että saisin molempien harjat uusittua kokonaan luonnonharjaksisiin, mutta se ei ole vielä koskaan päässyt prioriteettilistan kärkeen. Ja hitto, kun yli 20 (kaksikymmentä) vuotta sitten ensimmäisille ratsastuskoulun hoitohevosilleni hankkimani pölyharjat vielä pelittävät ihan loistokkaasti, niin en ikinä saa syytä ostaa uusia harjoja! Penalla on nyt kaksi luonnonharjaksisista harjaa. Pikkuhiljaa...



Kun alkukesästä raaskin ostaa Penalle ensimmäisen LeMieux-satulahuovan ja huomasin, kuinka hyvin se istuu ja miten se kestää pesua ja käyttöä, halusin heti haalia niitä kaikissa väreissä hyllyt täyteen, ja tietty este- ja koulusatulaan omansa. Ja Sulolle! Vaikka sillä ei edes ole satulaa! Olen silti saanut mielihalun nitistettyä ja minulla on edelleen vain yksi huopa. Mutta hiukan huokailen ihastuksesta joka kerta, kun saan sen laittaa satulan alle. Se vaan on niin hyvä, omaa luokkaansa.

Itselleni haluaisin Uhipilta pitkän talvitakin joka pitäisi paleltumisarat reiteni aina lämpiminä ja johon voisin brodeerata selkään toiminimeni. Ja haluaisin oikean merinovillakerraston. Mutta hyvillä tuotteilla on aina hyvä hinta, ja jos pitää valita kengityslaskun ja talvitakin hankinnan välillä, menee kengityslasku edelle. Näin se vain on.

Satula-, suitsi- ja kuolainosastosta kerron erikseen toisella kertaa, sillä siellä on pieni päivitys juuri meneillään. Olisi kiva kuulla, millaisia hevostavarakuluttajia blogin lukijoissa on? Mikä on viimeisin löytösi josta olet saanut iloa tai hyötyä? Tai minkä tuotteen tai merkin vannoutunut kannattaja ja suosittelija olet?

10 kommenttia:

  1. WB tai Horseware ulkoloimissa. Cavallon nahkasaappaat ilman vetoketjuja tai nauhoja. Stübbenin hamanol ja jouhienselvitysaine varusteiden ja pollejen kiillotukseen. Horzen jännesuojat ja putsit on hinta-hinta-laatusuhteeltaan ylivertaiset. B-Vertigot istuu minun jalkaani, ne ratsastushousujen suosikkeja tällä hetkellä.

    Ja mitään ei hävitetä ennen kuin on totaaliloppu tai rikki. Satulahuopia tuppaan ostelemaan vähän holtittomasti.. mutta niitä kuluukin kun joutuu paljon pesemään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikä niissä satulahuovissa on, että ne saa monet hevosihmiset sekaisin :D Mä haluaisin heittää kaikki vanhat löröt pois ja korvata ne uusilla ja paremmin istuvilla, mutta kun on periaatteessa toimivia ne vanhatkin niin ei raaski!

      Poista
  2. Vähän samaa täällä eli käytössä jonkunlainen arsenaali luottovarusteita ja niitä sitten käytetään. Viime talvena ostin uudet Mountain Horsen saappaat, tismalleen samanlaiset kuin 8v aiemmin. Totilla on kaksi nahkariimua joista toinen käytössä ja toinen varalla. Meidän tallilla ei riimuja tarvita tarhaukseen joten riimut ei ole sään armoilla.
    Harkitsin uutta pitkää talvitakkia mutta löysin kaapista Horzen pitkän takin jonka fyllit saisi pöyhistettyä vielä kuivausrumpukäsittelyllä jollaista meillä ei ole kotona, eli täytyy mennä takki kainalossa itsepalvelupesulaan joku kaunis päivä.
    nyt tuskailen ratsastushousujen kanssa - ostin 1,5v sitten kesällä ihanat Covallieron housut silikonipaikoilla. Totuuden nimissä laatu ei päätä huimaa kun valtaosa silikonipylpyröistä on kulunut jo pois. Mutta ne on niin ihanat päällä...! Kiitos muuten vinkistä noiden Horzen kevyttoppahousujen suhteen, täytyy tutustua! Myös softshell-housuja mietin, kun kaapissa kutistuneet kierrätin avomiehen tytölle. :D
    Olen myös vähän nihkeämpi myyjä FB-kirppiksellä kun aiemmin. Toki selkeät virheostokset lähtee myyntiin mutta sen verran syletti ostaa esim uusia Mattesin romaaneja aiemmin pois diilattujen tilalle, että osaan myös miettiä kriittisesti onko tavaralle mahdollisesti tarvetta jatkossa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla oli (ja ehkä vähän on vieläkin) softshell-housut ostoslistalla, mutta koska arvostan ratsastushousujen istuvuutta, haluaisin pysyä Pikeureissa, jotka taas ovat aika arvokkaat. Enkä loppuviimein tiedä, riittääkö softshell pitämään noita mun pakkasjalkoja lämpiminä. Sitten on nämä ratsastushameet ja se oikeasti pitkä takki... Mietin mihin kannattaa satsata rahat.

      Ja toi on kyllä totta, kun jostain luopuu niin ihan varmasti muutaman kuukauden päästä tajuaa että olisi pitänyt säilöä kuitenkin! Mä olen hyvä esimerkki hamsteriudesta: mulla on satulahuone, johon on sopuisasti mahtunut 12 hevosen kamat silloin kun mulla on ollut talli täynnä asiakkaita, ja nyt se on lähes tukossa yksinomaan mun omia tavaroita... Mutku saattaa tarvita joskus! Jotain! Kaikkea!

      Poista
  3. Minä olen tehnyt paljon ostoksia juuri heppakirppareilta ja lähes päivittäin käynkin esimerkiksi facebookin kirppissivuja selailemassa. Olen myös saanyt myytyä siellä omia tarpeettomia tavaroita pois. Myymispuolessa on sellainen ongelma allekirjoittaneella, kun ei sitten millään raaskisi joistain tavaroista luopua, vaikka tietäisi, että tälle ei edes ole sopivan kokoista hevosta. "Tätä voi vielä joskus tarvita...."
    Satulahuopia en ole ostanut oikeasti enää moneen vuoteen, niitä on ihan järkyttävä pino ja vain kaksi hevosta käyttämässä niitä :) Silti niitäkin aina hiplaa jossain kaupoissa, vaikka tämä itsejulistettu satulahuopienostokielto onkin edelleen voimassa :D
    Varsinaisesti mitään lempimerkkejä ei ole, mutta joihinkin sitä vain tykästyy enemmän kuin toisiin. Tavarat/vaatteet on käytettävä loppuun ennen kuin uusia haalitaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja ai sitä nautintoa kun joskus pääsee toteamaan itselleen, että olipa hyvä kun tämänkin säästin, nyt sitä tarvitsin!

      Poista
  4. Mulla on ollut yhdeksän vuotta hevonen ja olen uudistanut varustevaraston muutamaan otteeseen kokonaisuudessaan sinä aikana. Ensimmäiseltä syksyltä taitaa olla yksi hevosen nimellä brodeerattu huopa, mutta kaikki alussa ostettu halpa p*ska on myyty eteenpäin ja kerätty pikkuhiljaa kestävää ja laadukasta tavaraa tilalle.

    Loimet pääosin WB, jotka tilaan Englannista; suitset ja satulat remmeineen ja vöineen Stübbeniä; huovat ensin Equilinea mutta nyttemmin paremmin pesua kestävää Eskadronia. Tämän hetkisistä varusteista taitaa olla lampaankarvaromaani ja yksi huopa, joka on uutena ostettu sekä loimet, satulavyö ja jalustinremmit, kaikki muu on kirppareilta ostettu. Mahtavaa, kun kiertotalous toimii!

    Kun hevoselle oli vihdoin sellaiset varusteet kerätty, joista pidän ja jotka kestävät, aloin vasta päivittämään omia kamppeita. Tällä hetkellä kaikki on Spooksia, joka on paitsi nättiä, myös istuvaa. Harmillisesti laatu ei ole enää aivan samaa kuin ihan ensimmäisissä kirpparilta ostamissani housuissa, mutta ostan vain suoraan Saksasta ja aina alesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käytettynä löytää kyllä tosi kivasti hyväkuntoista merkkitavaraa, ja se hiukan helpottaa esim. kalliimpien kuolaimien kokeiluun hankkimista kun tietää, että edes osa hinnasta on mahdollista saada takaisin myymällä tuote eteenpäin jos se ei sovikaan.

      Poista
  5. Loimissa oli Leon aikana ehdoton suosikki Shires, koska se sopi ponille niin loistavasti. Nyt olen hankkinut Horsewaren loimia ja tykästynyt niihin. Satulahuovissa vannon Equilinen nimeen, mutta itse asiassa juuri tilasin LeMieuxin huovan vaihteeksi. Oli oikeastaan vähän pakko ostaa uusi huopa kun omistan ainoastaan yhden yleis-/estehuovan. Nahkavarusteissa koitan löytyy kohtuuhintaisia kuitenkin niin että nahan laatu olisi hyvää ja kamppeet hevoselle sopivat, merkistä viis. Omista varusteistani on parhaat ne jotka ovat toimivat ja nyt talvella lämpimät, en ole niin merkkien perään vaikka Spooksin housuista ja Roeckelin hanskoista tykkäänkin.

    Bondille on tullut nyt ostettua aika paljon kaikkea, mutta ihan tarpeeseen koska sopivan kokoisia varusteita ei ole ollut ennestään. Muuten ostan varusteita harvakseltaan, bongailen tarjouksia ja aleja, ja jonkin verran tulee ostettua käytettynäkin. Aika paljon tilaan ulkomailta, esim. kaikki loimet koska hinnat on vaan niin paljon edullisemmat.

    VastaaPoista
  6. Onko sulla sama koko WB:stä ja HW:sta? Mietin tuon WB:n tilaamista, mutta koko mietityttää. (HW Amigo Hero 6'6 istuu kuin nakutettu.)

    VastaaPoista