Poni Mainio

On mulla vaan hieno poni.

Hieno ja paras, vaikkakin hieman oikukas. Tämän perjantain reenit alkoivat sillä että laskeuduin (omaehtoisesti, toim. huom.) alas köyryloikkivan ponin selästä, riisuin siltä varusteet ja katselin kun se paahtoi vartin häntä suorana ja sieraimet töröllään kenttää ympäri. Sitten kun se oli kesyyntynyt, se palasi luokseni, sukelsi suitsiinsa ja ryhtyi töihin huomattavasti vähemmän pinkeänä.

Pena käy vissiin salaa jotain ratsuhevosen kirjekurssia, niin superpätevältä se nyt tuntuu! En tehnyt mitään temppuja, muutamat väistöt siellä täällä, mutta koko se perusliikkuminen tuntui helpolta ja sujuvalta. En millään malttaisi odottaa että pääsisin ratsastamaan tällä tunteella, mutta hyvällä pohjalla - tuo lumiräpäskä kentällä ei nyt ole sinnepäinkään hyvä.

Viime viikonloppuna meininki oli sellainen, että perjantain ratsastus oli super, lauantaina ei päästy käyntiä pidemmälle koska Pena oli kierossa kuin korkkiruuvi ja kieltäytyi yhteistyöstä ja oli pelkkää jännitystä ja kiirekin olisi ollut (minulla), ja sitten taas sunnuntaina murheet oli poispyyhkäisty ja Pena oli mainio. Saas nähdä kuinka tämä viikonloppu tästä etenee.

Etuosa! Mun ponilla on etuosa!

Kuvat on kaapattu allaolevalta videolta ja ovat tyhmästi kaikki samasta kulmasta ja suunnasta. Piti valita suhrusta vähiten suhruisimmat. Videotakaan en leikellyt vaan siinä on kolme minuuttia ehtaa edestakas ajelua, kaikkine epätasaisuuksineen. Mutta omasta mielestäni me mennään aika kivasti kuitenkin, vai mitä mieltä sinä olet?