Paino

Raskaus jättää jälkensä.

18:sta raskauskilosta jäljellä on edelleen kahdeksan. Kahdeksan sitkeää ylimääräistä kiloa. Keho on erilainen muutenkin -lantio on leventynyt ja tissit on suuret ja raskaat. Keho tuntuu vähän vieraalta kaikin puolin.

Ratsastajan paino on puhututtanut viime aikoina, ja hyvä niin! Esimerkiksi Yle kirjoitti aiheesta hiljattain. On hyvä että tästä puhutaan, vaikka hevosen kykyyn ja mukavuuteen kantaa ratsastajaa liittyy myös muut seikat kuin pelkät painokilot. 80 kg hallinnassa olevaa lihasmassaa on helpompi kantaa kuin 80 kg, joka koostuu pääasiassa rasvasta eikä pysy missään kontrollissa.

Ratsastus ei myöskään ole laihdutuslaji, ei etenkään sellaiselle, jolla ei ole ratsastustaustaa. Osaava ratsastaja saa hevosen kantamaan itsensä ja ratsastajansa siten, ettei pienestä ylipainosta ole merkittävää haittaa, mutta osaamattoman ylipainoisen alla hevonen liikkuu lähtökohtaisesti väärin ja epätaloudellisesti, ja siksi kuormittuu enemmän. Ratsastus vaatii edes auttavaa kehonhallintaa ja -tuntemusta, ja mielestäni pohjatyö näiden löytämiselle pitää tehdä jossain muualla kuin hevosen selässä.

Yleisenä ohjenuorana pidetään, että ratsastaja saisi painaa enintään 15-20 % hevosensa painosta. Tämä tarkoittaa sitä, että normaalikokoista 500-kiloista hevosta saisi ratsastaa 75-100-kiloinen ihminen. Skaala tuntuu tosi laajalta, ja itse olen sitä mieltä, että suotavampaa olisi olla lähempänä 15 prosenttia kuin 20 prosenttia. Etenkin jos tarkastelen tätä "penakoossa": n. 450-kiloisella Penalla viisitoista prosenttia tarkoittaa 67,5 kiloista ratsastajaa, kun taas 20 % tarkoittaa 90 kiloista! Minä painan nyt hiukan yli 70 kiloa ja koen, etten ole ponikokoinen. En voisi kuvitellakaan laittavani Penan selkään yhdeksänkymmentäkiloista ratsastajaa.

Ponikokoisuus on muutenkin hankala käsite. Vantterarunkoinen 140-senttinen poni kantaa enemmän kuin silakkamallin 140-senttinen, mutta missä menee ponikokoisen painoraja? Entä kuinka pitkä saa olla ollakseen vielä poniratsastaja? Minä tiedän olevani Penalle hieman liian pitkä. Olen monesti haaveillut, että se olisi kymmenen senttiä korkeampi. Pituuteeni en voi vaikuttaa, mutta painooni voin.

Minulla on siis tavoite. Paras motivaattori karkoittaa kertyneet kilot on se, että ellei paino putoa, ei saa ratsastaa omalla hevosellaan! Laihduttamista tietenkin hidastaa se, että imetän, eikä imettävälle suositella kovin rankkaa laihdutuskuuria ettei maidontuotanto häiriinny. Oma kehoni taitaa kaiken lisäksi olla sitä mallia, että kertyneestä rasvasta pidetään kynsin ja hampain kiinni, tyylillä jos tulee nälänhätä niin silti saadaan jälkikasvu ruokittua. Liikunnalla ja terveellisellä ruokavaliolla on kuitenkin myös imettävän turvallista laihduttaa, kunhan tahti ei ole liian kova ja nesteensaannista muistaa huolehtia.

Siispä kilo kerrallaan kohti ponikokoa.