Meille ei kuulu yhtikäs mitään. Ajattelin sen verran itsestäni ilmoittaa että hengissä ja hyvissä voimissa ollaan, mutta mitään kuulumisia ei ole kerrottavana.
Pena on loikonut laitumella viisi (?) viikkoa tekemättä mitään. Meillä ei ole vieläkään satulaa, odotan Frank Bainesia saapuvaksi Englannista ja jos alkuperäinen aikataulu pitää paikkansa, ei saapumiseen ole enää kauaa. Sokkona ostamani kakkossatula ei ollut sopiva, joten se siitä, nyt täytyy koittaa päästä siitä eroon. Halpa, muutaman kauneusvirheen musta Hippos Appaloosa (myöhemmin tehty samaa satulaa Appaloosa Prestige -nimellä) estepainotteinen yleissatula, 17" ja leveys 34. Säkätila on leveä ja syvä ja selkärangantila myös, vastinhihnat kelpo kunnossa ja toppauksetkin menee vielä jonkun aikaa ennen vaihtamista. Runko hieman kaareva, lyhehköt paneelit. Lähtee neljälläsadalla tai reippaalla tarjouksella, kuvia toki saa jos jotakuta kiinnostaa.
Sen verran olen siis Penan laidunrauhaa häirinnyt, että hain sen satulansovitukseen. Testasin satulaa ja upouutta naruriimuamme juoksutuksessa, ja totesin että satula karkaa kaulalle. Ei ollut tarve mennä itse kyytiin toteamaan samaa asiaa. Pena oli aika pörhäkkäänä liinan päässä, mutta tekeminen rauhoitti ja lopuksi olin siihen aika tyytyväinen. Siitä olen erityisen ylpeä, että kun vielä viime kesän laidunlomailu aiheutti aivan sikamaista käytöstä tallissa (vetopaniikkeja ja jatkuvaa eroahdistushuutamista), niin tänä vuonna mitään tämänkaltaista oireilua ei ole ollut. Pena on lähtenyt mielellään mukaani laitumelta ja käyttäytynyt tallissa ihan normaalisti, vaikka olisi siellä yksinkin.
Vähän on omakin innostus harrastamiseen ollut tauolla, mutta koitan olla salliva itselleni ja uskon, että into palautuu taas kunhan saan kaikki tarvittavat vermekset hyvään ja turvalliseen harrastamiseen. Penan selkään ei ole mitään asiaa ilman satulaa sen jälkeen, kun se on noin pitkään ollut tekemättä mitään, enkä aio nyt ottaa turhia riskejä. Ohjasajamista ja juoksuttamista voidaan toki tehdä ja niissä koitan vähän reipastua, jotta poni ei sitten ole ihan metsittynyt kun uusi satula saapuu ja tarttis palata työhön.
Voi tuo kuulostaa niin tutulta... Täälläkin kk verran lomailua, hevonen ei olekaan pitänyt niin pitkää lomaa varmaan 4 vuoteen. Omatuntokin vähän kolkuttaa, kun motivaatiota ei ole remontin, ihmissuhdekriisien, hevosen satunnaisten ja tällä hetkellä selittämättömien jalkavaivojen takia. Koitan olla vaan ajattelematta liikaa ja tsempata sitten elokuun tullen. Satulahan saatiin, mutta kukas jalkavaivaista ratsastaa viitsii. Että jee! Lohduttava postaus, en olekaan ainut :D Tsemppiä ja kesän jatkoja! -K-
VastaaPoista