Alkaa pikkuhiljaa mennä usko koko satulantoppausprojektiin eikä vain mahdu minun järkeeni tällainen "asiakaspalvelu", että toppaajan vastauksia saa odottaa viikkotolkulla ja useimmiten käy niin ettei mitään vastausta koskaan tule. Toppaajan piti tulla näille kulmille maanantaina, mutta kas kun kone jolla Sommer-satuloita levennetään ja kavennetaan oli juuri sopivasti rikki! No, kai se nyt on ihan kohtuullista odottaa puolitoista kuukautta yhtä saakelin villanlisääjää? Armonaikaa on annettu ensi viikkoon ja jos toppaaja ei ilmaannu, vaihdan firmaa. Todella paska mäihä kun näitä Sommereita ei huolleta ihan joka satulapajassa! On kyllä käynyt mielessä koko satulasta luopuminen, kun yksi valintakriteereistä oli nimenomaan vaivaton ja helppo muokkauspalvelu...
Joten Pena urheilee vain narunpäässä taikka irti, minä en ole niin hullu että kiipeäisin sinne ilman satulaa varsinkin kun poni on käytännössä vain seissyt puolitoista kuukautta. Koin jo komean ilmalennon liinan päässä eräänä sateisena iltana, kun juoksutin Penaa parin kavaletin kanssa. Ponissa oli virtaa niin että virinä vain kävi, ja kun se sitten kolautti jalkansa puomiin, se sai hyvän kimmokkeen nykäistä pään polvien väliin ja ladata kunnon pukkisarjan. Ei siinä mitään, olen tottunut sen kimpoiluihin, mutta nyt liikkeen äkäisyys jotenkin yllätti minut ja lennähdin liinan päässä eteenpäin ja hukkasin tasapainoni. Pena säikähti tai "säikähti" kompurointiani lisää ja lisäsi pukitteluun vitosvaihteen ja ampaisi liikkeelle, ja niin minä irtosin maasta. Lensin komeassa kaaressa kirjaimellisesti rähmälleni hiekkaan, polvi ja leuka edellä osuin maahan ja suu toki hämmästyksestä auki... Hiekkaa sylkien kömmin ylös, pyydystin läpättävä liina perässään juoksevan ponin ja sitten muuten mentiin laukkaa. Ja lujaa ja monta kierrosta. Kurinpalautuksen jälkeen minun kavalettiharjoitukseni ei enää tuntunutkaan Penasta niin pitkästyttävältä ja saatiin ihan kelpo suorituksia.
Fyysiset vauriot: melko vähäiset. Henkisesti: ego koki kolauksen. Onneksi kukaan ei nähnyt.
Olen ilmoittautunut ensimmäisiin estekisoihini sitten 15 vuoden! Ja ei, en Penalla, vaan uudella tuntipuksullani Alexilla. Kivaa välillä hypätä hevosella jonka kanssa ei koko ajan tarvitse pelätä henkensä edestä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti