perjantai 20. tammikuuta 2017

Apuohjalla onneen

Raflaava otsikko, eikö?


Meidän tapauksessa kyse on kuitenkin melko miedosta extraremmistä: martingaalista.

Ollaan tehty kaksi päivää koulua kentällä. Pohja ei ole vieläkään optimi mutta kun olen pitänyt tavoitteena ratsastaa aina sellaisesta kohdasta josta en ole vielä tallannut, on lumi tiivistynyt päivä päivältä paremmin. Tuntui, että kolmas päivä koulua olisi liikaa, joten piti keksiä jotain muuta. Kohtaloa uhmaten päätin viedä villikon pellolle. Omaa matkustusmukavuuttani lisätäkseni viritin Penalle lainamartingaalin.

Olen ajatellut, että Pena yleensä köyrii alaspäin niin ettei martingaalista olisi apua. Toisaalta siinä tulee kaularemmi samassa josta voisi tarrata kiinni jos meno äityisi pomppuisaksi. Ja ettei siitä ole harmiakaan.

Valinta oli oikea! Pena oli Penaksi oikein kiltti - kiivas ja pinkeä, kyllä, mutta ei totaaliriehaantumista. Ja kun tuli muutaman kerran halu ampaista pää taivaissa sivuliirtoa suuntaan X, olikin martingaali sopivasti vastassa. Puoli tuntia ravia ja laukkaa, pieni hanki. Perfect! Laukassa piti vielä mennä pikkaisen varmuusjarru hollilla, sillä Pena tunnetusti pukittaa kovastakin vauhdista oikein uskottavasti. Toivottavasti saadaan kelien puolesta jatkaa peltoharjoituksia, josko se vähentäisi pinkeyttä. Loppukäynnit piti tulla tekemään kentälle kun ei meinannut kierrokset laskea lainkaan...

2 kommenttia:

  1. Ihan vaan kysyn että mikä tuo teidän estesatula on? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on Frank Baines, mallista en ole ihan varma kun ostin tämän sokkona tori.fi:stä :D Googlen kuvahakujen myötä päädyin lopputulemaan että se on vanhanmallinen Reflex.

      Poista