sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Kurkkaus taaksepäin blogihistoriaan

Näin uuden, uljaan vuoden ensimmäisenä päivänä kurkataan pikkuisen taaksepäin blogini historiaan.



Perustin Penaponi-blogin alkuvuonna 2012. Nyt siis pyörähti käyntiin blogin viides vuosi! Blogini on kai kautta linjan ollut tosiblogeihin verrattuna pieni, teknisesti kömpelö, pitkien ja perusteellisten pohdintojen vuoksi ehkä raskaslukuinenkin. Blogi on ollut minun ja Penan päiväkirja, olen halunnut kirjoittaa täällä rehellisesti niin kuin asiat ovat. Olen kirjoittanut itselleni muistiin ja ollut arka luukuttamaan ja mainostamaan blogiani missään. Sain vilunväristyksiä kun törmäsin Facebookissa ahkerasti jaettuun linkkiin tänne minun puuhailupäiväkirjaani. Mitä ihmiset nyt ajattelevat??

Näissä viidessä vuodessa olen tuutannut eetteriin 428 postausta. Yhtäkään en ole poistanut enkä piilottanut, vaikka etenkin alkupään jorinoita häpeän toisinaan niin että karvat nousee pystyyn. Joku joskus taivasteli, miten pienen lapsen mutsi ehtii kirjoittaa blogia. Tunnustus: meidän ipana kohta 3 v. nukahtaa vain siten että minä istun makkarin lattialla ja pidän häntä kädestä. Sisustusteknisistä syistä ipana puristaa aina minun oikeaa kättäni, joten ainakin viimeisen kahden vuoden ajalta melko lailla kaikki blogipäivitykset on kirjoitettu makuuhuoneen lattialla joko päiväuni- tai iltauniaikaan, koiranpedissä istuen, pelkkää vasenta kättä käyttäen. On siis kirjaimellisesti ihan vasemmalla kädellä tehty koko roska!


Blogiani on katseltu 100 300 kertaa. Aika huikea luku siihen nähden, että rekisteröityneitä lukijoita on vain 53! Kaikkien aikojen luetuin kirjoitus on juurikin se joka linkkinä levisi Facebookissakin, Hei hei hevosvakuutus. Se on luettu 4555 kertaa.

Asia josta olen vilpittömän iloinen on se, että blogiani voi viimeisen vuoden-kahden ajalta selata sivutolkulla taaksepäin eikä joukossa ole kuin muutama satunnainen postaus johon ei ole jätetty yhtään kommenttia. Käytännössä siis joka kerta kun jotain julkaisen, kirvoittaa se kommentointia, keskustelua, myötätuntoa, vinkkejä, jotain. Se on ihanaa! Yhteensä blogissa on 1864 kommenttia tällä hetkellä - niistä toki n. puolet on omiani, sillä haluan vastata kommentteihin ja keskustella. Aivan sama, että blogillani ei ole seitsemääsataa rekisteröitynyttä lukijaa - minulla on aktiivisia kommentaattoreita, ja he te olette tämän homman suola ja sokeri. Kiitos!

Ja mikä ihaninta, blogini kommenttikenttä on pysynyt todella siivona ihan aina. Mitään asiattomuuksia ei ole lauottu enkä ole joutunut poistamaan mitään enkä pahoittamaan mieltäni mistään. Yksi ainukainen on jäänyt ikävällä sävyllään mieleen - kun Miku oli juuri lopetettu ja kerroin, että se ei kaatunut yhdellä laukauksella, joku halusi tiedustella, eikö ampuja osannut asiaansa vai mikä meni vikaan. Joo ei osannut, otin kadunmiehen ja annoin pyssyn ja sanoin että tuu tappamaan mun poni jonka kanssa oltiin tallattu viisitoista vuotta rinta rinnan. Haloo. Jotain tahdikkuutta, jookos. Niin, ja ihan viimeisimmässä haluttiin tietää ruokavaliostani. Kiva että kiinnostaa mutta ehkä kirjoittelen kuitenkin ennemmin vain hevoseni ruokavaliosta.

Pena on onneksi (tai no, en tiedä onko se niin suuri onni) ollut läpi blogin historian helppo kaveri tuottaa aineistoa. Sen kanssa hiki virtaa kun se on niin erikoinen tyyppi ja järjestää aina kaikenlaista pientä jäynää josta kertoilla.

Joo en kyl aatellu

Mutta ai että, pakko vielä kerran laittaa allekkain muutama kuva tästä pässikkeestä - on siitä vaan hevonen loihdittu vaikka aika surkeasta kuopasta lähdettiin! Tässä on minulle bloginpitämisen ydin. Muistaa mistä on tultu ja mihin on päästy ja haaveilla siitä, mihin vielä mennäänkään.

kevät 2012
kesä 2012

kevät 2013
kesä 2015

kesä 2016

Minä siis sanon kiitos kaikille jotka juttujani luette ja kanssamme myötäelätte! Samalla boogilla uuteen vuoteen.

Loppuun pieni kevennys hakusanoista joilla blogiini on päädytty. Olen keräillyt niitä v. 2016 ajan. Ei siellä mitään kovin raflaavaa ole, mutta jotakin hilpeää kuitenkin!


Greenline liikutuksen jälkeen - no anna vaan jos siltä tuntuu.
Hevosen kavio lämmin - yleensä on jottain pielessä.
Hevosen kengän kuluminen ulkosyrjältä - siitä on kyllä kirjoiteltu, koska Penan jalka-asennot on mallia itä-länsi-lounas-luode-kaakko. 
Silviisiin.
Kalkki mahahaava - kaikkea voi kokeilla mutta yleensä se eläinlääkäri ja Gastrogard ovat kallein ja toimivin ratkaisu. 
Kantapallon haava - jahuu kokemusta löytyy!

Sepä se.

Kokemuksia atlasnikamasta - jasso? Löysiköhän googlailija kaipaamansa kokemukset? En tiedä millaisia kokemuksia nikamasta voi olla. Siellä se on, hevosen niskassa. 
Miksi hevosta juoksutetaan narussa - sitä mietin välillä itsekin.

Sillai

Hevosen juoksutus irtona - minä lasken hepan irti (muistan sulkea portin), (maiskautan) ja katselen kun se menee.
Miten hevonen syö psylliumia - joko silleen että suu auki, haukku, jauhantaa, nielaisu, tai sitten niin että psylliumia on seinissä katossa takissa tukassa naamassa perseessä ja naapurissa viiden kilometrin päässä, mutta ei hevosen mahalaukussa.
Miten saaba poni syömään psylliumia - en ihan tiebä itsekään.
140 cm ponin painoraja - painorajoista kirjoitin joskus täällä, mutta Pena on kylläkin 150 cm poni.
80 kiloinen ratsastaja - en tunnusta olevani. Tosin aion vielä pitää arvauskilpailun painostani joskus, palaan tähän myöhemmin!
Shetlanninponin paino - jaha, löytyiköhän vastaus? Miku oli 97 cm shetlanninponi ja arvioisin että se painoi 200-250 kg.
Bates-satulan säkätila / lavat tulevat pitkälle sopiva satula - no siinäpä kryptinen hakuehto! Meillä oli joskus aikaa sitten sovituksessa Batesin ponikoulusatula. Persiini ei mahtunut siihen. Ei muuta näkemystä ko. satulamerkistä.
Kardaalikanava hevonen - kas, on löydetty ihan uusi osanenkin hevoseläimestä! Karpaalikanavasta olen joskus jotakin sanaillut.
Vanha hevonen hampaat puuro - älä rupee. Nappi otsaan on helpotus omistajalle ja hevoselle.
Hammassairaudet hevonen - no siitä EOTRH:sta ikävä kyllä on kokemusta.
Eotrh-syndrooma - kts. edellinen
Hevonen ahmii greippiä - ei muuten ahminut, kokeiltu on.
Rohkea ei ole se joka pelkää - ei ole ei!
Säikky hevonen - hep!

Sitkeästi blogiin saavutaan myös hakemaan tietoa tai "tietoa" kraniosakraalihoidosta (josta olen kirjoittanut tasan kerran), Vision-sylinterikuolaimesta (jonka olen jo myynyt pois), Swich-pour-onista (jota en ole saanut aikaiseksi hankkia pariin viime kesään vaan todennut paremmaksi roudata hepat talliin suojaan pahimmilta verenimijöiltä), Sommer-satulasta (jonka myin vuosia sitten) ja Eclipse psylliumista (jota syötän jos se sattuu putoamaan, Pena ei toistaiseksi ole osoittanut tarvetta kuurille sen yhden ainutkertaisen olen vinkuvan täynnä hiekkaa -episodin jälkeen).

Yleisin hakusana on kautta linjan ollut, uskomattoman yllätyksellisesti...

penaponi.

Aika jännä juttu.

19 kommenttia:

  1. Olipas kiva kurkkaus! Oma blogini taitaa olla samana vuonna aloitettu, pitäisiköhän itsekin väsätä tuollainen muistelu.

    Oman blogini hakusanoista hilpein on tainnut olla "aikuisten kurahousut". :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No löytyykö sun blogista vastaus aikuisten kurahousuista? :D

      Poista
    2. Kyllähän raviradalla ajaessa käytetään kurakelillä sellaisia sadekankaisia housuja, olisko se niitä sitten tarkoittanut. Mutta en kyllä muista koskaan kirjoitelleeni sellaisista housuista mitään. Hyvät naurut tuosta kuitenkin sai. :D

      Poista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  3. Täälläkin löytyy täti, kenen blogi on aloitettu samana vuonna!
    Teidän tarinaa on ollut mukava seurata.

    Hyvää uutta vuotta teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin! Mä jotenkin ajattelin että olisit kirjoittanut pidempään. Vaikka oon kyllä seurannut sun blogia tosi kauan ja varmaan joskus lukenut sen alusta asti läpi.

      Samoin hyvää uutta vuotta sinne!

      Poista
  4. Tää oli kiva! Mä aloitin bloggaamisen vuonna 2013, muistan lukeneeni sun blogia melkein alusta saakka, kuten myös Kultainen poni- ja Pientä puhetta -blogeja, muistaakseni myös Anua ja Vihrua. Ja muistan miten ujostuttavaa oli kommentoida tätä (tai ylipäätänsä kenenkään) blogia :D.

    Taidan ottaa mallia ja tehdä vastaavan postauksen! Hyvää uutta vuotta teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kommentointi oli alkuun tosi jännää! Mä muistan että katsoin sua ihan hulluna ylöspäin, sä ja Lotta olitte niin taitavia ja kirjoitit aina niin hyvin ja asiaa. En olis silloin uskonut että nyt analysoidaan satuloita facebook-viesteillä :D

      Poista
    2. Täh, oikeesti??!!! Toi oli kyllä hassua kuulla. Mutta kiitos! Mulla oli sillon hyvä kuvaaja, joka otti niin monta kuvaa, että aina löytyi muutama onnistunut...siinä lluusion salaisuus.
      On muuten ihan mielettömän kivaa, kun on löytynyt sukulaissieluja tätä kautta! Ihan kun tuntisi näitä muita bloggaajia ja tulee ihan ikävä, kun joku ei ole päivittänyt aikoihin. Ja huolestuu, että mitä on tapahtunut! Onneksi on facebuukki, niin voi sitten sielläkin viestitellä!

      Poista
  5. Kiva katsaus tosiaan! En muista enää, milloin itse aloin lukea, mutta kyllä siitä jo useampi vuosi on vierähtänyt.

    Minä olen keräillyt noita hakusanoja jo ehkä kolmatta vuotta ja meinasin jo tehdä niistä oman tekstin, vaan sitten joulun alla alkoi joka toisessa blogissa olla sama aihe, joten katsoin parhaaksi ajoittaa omani johonkin myöhempään ajankohtaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomasin itsekin että niitä oli paljon joulukalentereissa ym., mutta ajattelin etten jaksa taktikoida :D Isot blogit saa tietty paljon enemmän hakuosumia ja mukaan mahtuu vinkeämpiä hakutermejä. Jään odottamaan sun versiota!

      Poista
  6. Kiva katsaus! Mulla ollut samanlaiset fiilikset. Kirjoitan itsekin blogia enemmän päiväkirjana ja välillä iskee ahdistus, kun kuulen jonkun tutunkin blogissa käyneen. Ja välillä ahdistaa, kun tajuaa millaista skeidaa sitä onkaan taas suoltanut pihalle...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tunnistan ristiriitaiset fiilikset blogin pitämisestä! Välillä mietin, jos laittaisin blogin vain kutsutuille, mutta olen saanut paljon kivoja kommentteja myös anonyymeilta lukijoilta. Joten mennään julkisena niin kauan kun hyvältä tuntuu!

      Poista
  7. Tuli mieleen, että mitä kuolainta käytät Penalla tällä hetkellä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oliskohan se nimeltään Sprenger 2-type...? Kolmipala, jossa on pienet "siivet" suupielien suojana, mutta silti liikkuva rengas. Jos onnistuu tsuumailla jotain kuvaa jossa Pena on suitsittuna niin näkyy.

      Poista
  8. "Rohkea ei ole se joka pelkää", mä olen kyllä sitä mieltä, että voi hyvinkin olla rohkea, vaikka pelkäisikin. Jos pelottaa, on hyvin rohkeaa myöntää itselleen, että nyt minua pelottaa. Hyvin rohkea on myös se, joka uskaltaa, vaikka pelottaakin. :)

    VastaaPoista
  9. Hei Sanna! Täällä yksi joka kirjoittaa googleen Penaponi ja käyn kurkkaamassa sivusi ;) Olen kommentoinutkin joskus johonkin ja aikoinaan sivuillesi tulin juurikin Psyllium-juttujen kautta. Olen hyvin satunnainen nettisurffaaja, mutta silloin kun lueskelen jotain niin sivuasion ollut kiva käydä lukemassa, koska kirjoitat asioista oikeilla sanoilla etkä tee kaikesta ruusunpunaista. Se kolahtaa, sillä olen itse hyvin samanlainen (minulla ei ole mitään blogia, ei facebookia, eikä muutakaan mikä on jo "kaikilla muilla" ;).
    Terkuin Anne ja se suomenhevonen joka myös joskus oli vinkuvan täynnä hiekkaa ja osaa se vieläkin välillä syödä mutustaa maata...tosin enää ei voi puhua ongelmasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaa, kiva kun kävit tunnustamassa, Anne :D Mukava myös kuulla että olette saaneet hiekansyöntiongelman jotenkin haltuun. Täälläkin sillä saralla asiat aika kivasti. Sula, märkä keli kyllä yllytti nyppimään juuria ja ruohonpätkiä, mutta varsinaista oireilua ei ole esiintynyt. Luotan siihen, että hiekkaa on joko vähän tai ei lainkaan, ja se mikä menee, myös tulee ulos. Kunnes toisin todistetaan!

      Poista