Penaponi

lauantai 9. heinäkuuta 2016

Yön musta kimo

Olen palannut kouluun. Derbytohinoiden jälkeen arki alkoi sillä että pyydystettiin uudet A-ratsumme laitumilta, laskettiin puuttuvat kengät, pestiin ja siistittiin ja palattiin töihin.

Minä olen tässä vajaassa viikossa jo ehtinyt syvästi tykästyä uuteen valkoiseen ystävääni - siitä huolimatta, että hän vartoilee minua joka aamu karsinassaan tämän näköisenä:

Yön musta kimo?
Hatunnosto kaikille kimohevosen omistajille, minusta ei olisi siihen hommaan! Meiltä edellytetään sellaista suhtkoht siistiä olomuotoa kun koulun hevosilla ratsastelemme, joten tämän ryönäpään kanssa saa kyllä harjaa käyttää ja kylpyjä ottaa.

Mutta hän on kovin ihana. Tänään kävin aamumaastolla ja tekee vain niin hyvää minun hermorakenteelleni päästä maastoilemaan hevosella joka ei säpsi, jännity, pyörähtele tai pakene. Käytiin ottamassa laukkaa hiittiradalla, ensin varovaisen tunnustellen että kuinka tämä kaveri sietää maastolaukkailua, ja kun taivas ei pudonnut eikä jarrut hukkuneet, otin toisen rundin hiukan rohkeammin. Ja täytyy sanoa, että naama typerässä virneessä painelin menemään. Tuollaisessa estepuoliverisessä on aika paljon moottoria ja sellaisen ratsastaminen isossa laukassa on vaan helkkarin makea tunne.

Aika hyvä paikka viettää lauantaiaamua
Lopuksi kahlattiin vesiesteessä ja maleksittiin pitkän käyntikiekan kautta talliin. Pidän tästä. Pidän siitä että hevonen on kiltti. Pidän kyllä Penastakin, mutta kovin kiltti Pena ei ole.

Mikäli terveyttä riittää ja kilpailulisenssini päivittyy ajoissa Kipaan, kuun vaihteessa ylitän itseni tämän ratsun kanssa monessakin asiassa: 1) starttaan kakkostason kisoissa helppoa A:ta, 2) starttaan estekilpailuissa, 3) starttaan estekilpailuissa kaksi luokkaa ja 4) starttaan kakkostason estekilpailuissa korkeudet 80 cm ja 90 cm.

Siinä on monta peloketta tämmöiselle nössölle puskaratsastajalle, mutta se ei pelaa joka pelkää?

6 kommenttia

  1. Niiin ihanat kimohevoset ;) Onko tää minkä niminen? Ja vieläkö opistolla ajellaan hevosilta turpakarvat? (tuli tuosta siististä olomuodosta mieleen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ajella turpakarvoja, siisti olomuoto kattaa lähinnä sen että harja ja etutukka on nypitty/veitsellä siistitty (ei saksilla!), korvat ja vuohiset ei rehota karvaa, hevoset ja varusteet ovat puhtaita ("minä en sitten halua ratsastuksen jälkeen nähdä karsinassa hevosella satulan- ja suitsien kuvaa karvassa!") ja nuo kimot esiintyisivät ilman pissa- ja kakkalaikkuja. Mikä on monesti helpommin sanottu kuin tehty :D

      Olen tarkoituksella pitänyt nämä koulun hevoset täällä anonyymeinä, joku tunnistaa kuvista jos on samoista ympyröistä mutta muuten saavat olla ilman nimiä :)

      Poista
  2. Susta on kovaa vauhtia tulossa esteratsastaja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No siihen on vielä matkaa :D Mutta tykkään hyppäämisestä koko ajan enemmän. Hyppäämiseen liittyy minulla niin paljon prosessoitavaa ja opittavaa että väkisinkin tulee välillä puitua niitä asioita enemmän kuin kouluratsastusta. Sielultani olen silti edelleen kouluratsastaja. Mutta tiedätkö, kun tuolla laukkasin menemään tuon sujuvalaukkaisen kimon kanssa, kävi mielessäni ajatus että joskus olisi siistiä kisata kenttää. Pelästyin itsekin ajatusta ;)

      Poista
  3. Kiltit kimot on munkin makuuni, erittäin paljon! Läikkien kanssa saa taistella, mutta onneksi mun kimoni on aika puhdasta sorttia ja on vain harvoin likainen. Onnea kisoihin, melko jännää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilmoittautuminen hoidettu, tosin tajusin että kakkostasollehan vaaditaan esteissä jo jotain kvaaleja joita tällaisella vellihousulla ei ole, joten hyppelöimme vain kahdeksaakymppiä. Mutta sen helpon A:n aion startata, koska jos en tee sitä nyt niin teenkö ikinä, ehkä en. Mikäköhän henkinen kynnys siinäkin on.

      Poista