torstai 18. huhtikuuta 2013

Hyps ja ei kai vaan

Ihan ensiksi, suokaa anteeksi silmiäkirvelevän kömpelö banneriyritys! Olen todella, todella vihreä missään kuvankäsittelyyn liittyvässä, ja eilen innostuin kokeilemaan Gimp-ohjelmalla, josko osaisin kuitenkin tehdä sillä jotain. Tulos on nähtävillä yläpuolella sekä alla.


Harjoitukset jatkukoon. Koukuttavaahan tuollainen nörtteily on, etenkin nyt kun viime päivät olen tehnyt liki 12-tuntisia työpäiviä ulkona. Myöhään tullut kevät on aiheuttanut sen että lumet suli käytännössä kahdessa päivässä, ja meillä on ollut vähän vaikeuksia ojien vetämisen ja tulvimisen suhteen. Lisäksi tietenkin nyt on otollisin tarhojensiivousaika, joten olen vuoroin haravoinut tarhoja ja vuoroin liikkunut uppopumpun, ämpäreiden ja äyskäreiden kanssa pitkin tiluksia. Ja siinä sivussa tietenkin hoitanut normaalit tallirutiinit, siivoukset, ruokinnat, vedet, muutamat tunninpidot, omien hevosten liikutukset ja talvikarvankarkotukset... Minulle sopii ihan ehdottomasti paremmin rankka ruumiillinen työ kuin sisällä istuminen, mutta liika on liikaa tottuneellekin. Ja kun tuli hetkeksi seesteisempi hetki, oli kiva istua alas ja keskittyä johonkin tarpeettomaan näpertämiseen!

Tiistaina ratsastin hiukan poikkeuksellisesti tallin ruuhka-aikaan, eli viiden-kuuden aikoihin. Yleensä pyrin liikuttamaan omat hevoset niin etten ole viemässä tilaa asiakkailta, mutta etenkin Penalle tekee hyvää harjoitella välillä niinkin, että on muuta hälinää haittaamassa keskittymistä.

Kaiken lisäksi rakensin mukavasti kuivuneelle kentälle yhden pienen ristikon ja toiseen päähän kannoin yksittäisen puomin. Ajatukseni oli työstää laukkaa vähän laajemmin, mutta Pena keräsi aikamoiset kierrokset siitä että kentällä oli toinenkin ratsukko ja että samaan aikaan pihalla talutettiin muita hevosia tallin ja tarhojen väliä ja että autojakin tuli ja meni, joten tavoitteeksi tuli aika äkkiä vain kyetä ylittämään ristikkoa muutamia kertoja kummastakin suunnasta ympyrällä laukassa ilman täyttä katastrofia. Kovasti se kerää itseään ylöspäin kuumuessaan, laukka jää helposti liki paikalleen mutta samaan aikaan laukassa on voimaa ja ponnua. Tuntui kivalta! Pari kertaa Pena hyppäsi ihan ilman estettäkin - kun pyysin sitä siirtymään reippaampaan askellajiin, kuumuminen aiheutti köyryloikkimista paikallaan. Komensin ja laitoin ponin enemmän töihin, tein nopeita siirtymiä ja hiukan takaosan väistätystä ympyrältä pois, ja kun poni palasi kuulolle, jatkoin laukassa ristikolle. Hypyt itsessään olivat oikein kivoja ja yllättävän tasapainoisia, vaikka viimeksi on hypätty varmaan loppukesällä! Kavaletteja olen mennyt muutaman kerran talvella, ja irtona Pena on hyppinyt pari kertaa. Myös myötälaukka pysyi ympyrällä hypyn jälkeenkin, tästä olen erityisen tyytyväinen sillä kavaleteilla olen useasti joutunut korjaamaan etenkin oikeaan kierrokseen väärää laukkaa pois. Vasen laukka on tällä hetkellä Penalla merkittävästi vahvempi ja helpompi, ja vapaanakin se mielellään menee vasenta.

Sitten se "ei kai vaan" -osio. Pena on hieman huiskinut häntäänsä kun harjaan sen kylkiä, selkää ja mahaa. Osasyyllinen on varmasti myös karvanvaihto, mutta nyt kun tarhat alkaa olla aika sulat ja märät, olen tarkkaillut silmä kovana ikkunasta mitä Pena päivisin puuhaa. Siellähän se nuohoaa pää maassa milloin missäkin.

On siis ihan aiheellista syöttää taas psylliumia kolmen viikon satsi kunhan hiukan paikat vielä kuivaa. Nyt pohdinkin, pitäisikö se kuonokoppa hankkia vai mitä ihmettä teen tuolle hevoselle, kun sen täytyy koko ajan ahertaa jotain suullaan. Pitkä aika meni vuodenvaihteesta tähän saakka, ettei ollut mitään kipuoireita mahan suhteen. Ei tilanne vieläkään ole paha tai hälyyttävä, mutta nyt kun osaan katsoa oikeita asioita, huomaan ihan pienetkin muutokset.

Heinän määrällä ei varsinaisesti ole merkitystä, en kitsastele heinässä mutta Pena ja kumppaninsa syövät aivan kaiken mitä niille eteen kantaa. Ja sen jälkeen alkaa se kaiken muun hypeltäminen. Tarhakaveri Alex on sellainen hevosmaailman tumpelo jolla ei ole omaa ajattelukykyä lainkaan, vaan se tekee apinana perässä kaiken mitä Penakin. Kun Pena järsii pihattomökin seinää, järsii Alexkin. Kun Pena tonkii maasta jotain, tonkii Alexkin. Viimeisin älynväläys näillä kahdella oli syödä uretaanivaahtoa eristetyn vesiastian reunasta... Ne siis syövät aivan kaiken. Oli niillä sitten luvallista syötävää tarjolla tai ei. Niin paljon en ehdi virikkeitä kantaa etteikö nämä kaksi silti kerkeäisi kehittää myös jotain ei-toivottua. Ja kun koko ajan pitää matkia sitä mitä toinen tekee, niin kierteestä tulee mahdoton katkaista. Myös Immu tarhaa näiden seurassa, mutta Immua ei ole koskaan kiinnostanut minkään moskan tonkiminen. Päinvastoin, Immu jättää heinätkin syömättä jos niissä on rapaa.

Toivon vain, että kevät etenee nopeasti ja saan hevoset pian laitumelle. Siellä saa mättää ruohoa naamariin niin paljon ettei pitäisi olla tekemisestä puutetta.

5 kommenttia:

  1. Hienohan tuo banneri on! :) Itsekin olen innostunut näpertelystä, se on kivaa tekemistä, kun haluaa muuta ajateltavaa.

    Itsekin ajattelin syöttää kohta hiekkakuurin, Taavikin tuntuu nuohoavan kuivuneita ruohotupsuja yms. maasta kokoajan..

    VastaaPoista
  2. Oletko Elina kuullut että kalkin lisääminen ruokintaan voisi auttaa maansyöntiin? Törmäsin tähän ht.netin kasvatuspuolella kun kyseltiin kantavan tamman mudansyönnistä ja jäin miettimään, voisiko kalkinpuute vaivata myös ei-kantavaa. Meillä on käytössä muuten mielestäni tarpeisiin sopiva kivennäinen Marstall Force, mutta kalsium on siinä alhaisempi verrattuna esim. Racingin kivennäisiin, joista vaihdoimme koko tallin pois erinäisten oireiden vuoksi viime syksynä.

    VastaaPoista
  3. En ole kuullut sen vaikutusesta maansyöntiin. Sen sijaan sillä on kyllä vatsalaukkua ja suolistoa neutralisoiva vaikutus, varsinkin ihan sillä perinteisellä "ruokintakalkilla", jonka imeytyminen taas on vähän huonompaa.

    Voisikohan kyse olla siitä, että kalkki helpottaisi vatsaoireita ja siten maansyönti loppuisi? En osaa sanoa.. Taaville syötin yhdessä vaiheessa kalkkia juuri tuon vatsahappoja neutralisoivan vaikutuksen takia, mutten kyllä huomannut siitä olevan muuten apua.

    Tällähetkellä Taavi syö metsässä myös sammalta... Sekin kuulemma _voi_ kertoa suolisto-ongelmista (jotka Taavilla tuntuu tällä hetkellä olevan aika hyvin hallinnassa), mutta toisaalta ahne hevonen voi syödä sitä muutenkin, sen lisäksi siinä on paljon mineraaleja. :)

    VastaaPoista
  4. Meillä syödään puunjuuria ja siinä sivussa kaikkea mitä tulee vastaan ennen kuin juuret paljastuu. Heitin vähän pajunrankoja tarhaan tänään ja nekin kelpasi.

    Ihmettelen vaan tuota tonkimisvimmaa, joka käynnistyy heti kun heinät on syöty, ja heinää kuitenkin on runsaasti ja usein tarjolla eli tonkiminen ei mitenkään voi johtua nälästä. Lisäksi ajattelisin, että jos on mahahaavamuutosta, pitäisi tonkimistarpeen ennemminkin esiintyä ENNEN kun heinää jaetaan -> pureskelu ja syljen erittyminen helpottaa oloa jos maha on päässyt tyhjäksi (mitä se ei käytännössä kuitenkaan tällä heinäruokinnalla ehdi päästä).

    Kalkki on onneksi halpaa ja meillä on sitä tällä hetkelläkin varastossa, voin nyt heitellä sitä ruuan sekaan jonkun aikaa ja katsoa, tapahtuuko mitään.

    Oletko muuten törmännyt tähän http://elainkoulutus.wordpress.com/2013/04/15/uusi-nakyma-leikkiin/ ? Tulit heti mieleeni kun luin tuon ja ajattelin, että voi taivas taas yksi asia lisää josta voi olla hermostunut ja huolestunut tämänkaltaisen hevosen omistajana :D

    VastaaPoista
  5. Ei tunnu meilläkään olevan nälällä tekemistä tonkimisen kanssa..

    Juu, eilen sitä lueskelin ja ihmettelin. En kyllä ihan täysin allekirjoittaisi moista juttua, vaikka voihan siinä jotain perää olla (ja toki hysteerikon mieleen asia jää kytemään..... ;))

    Taavi ei sentään onneksi ole syrjäänvetäytyvä eikä agressiivinen, selkäkään sillä ei ole kipeä. Tiedä sitten. Aina olen pitänyt hyvänä merkkinä, jos hevonen liikkuu ja leikkii tarhassa. :D

    VastaaPoista