keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

Harmoniahetki ja Sports Tracker

Tänään oli tunti
ja kaikki meni sillä lailla että tuli voimakkaasti sellainen tunne että on tehnyt jotain oikein
Pena oli hieno ja hyvä
ja meidän Sprengerin kuolaimet olivat kyllä hintansa arvoiset sillä ne toimivat Penalla hyvin ja paremmin, paremmin kuin osasin ajatella
Se ei enää ole ahdistunut kun otan sitä vähän ylemmäs
sen muotoon on tullut uutta säädeltävyyttä kun se on alkanut tottua uuteen kuolaimeen
Toisaalta myös minä uskallan nyt ratsastaa niin että otan hieman enemmän painoa ohjalle, ja Pena vastaa siihen oikein eikä enää vain rullaa ylöspäin kuolainta karkuun

Totuuden nimessä kerron että ratsastin tänään pajunoksa kädessä
koska päätin jo ennen tuntia että tänään en aio potkia ja työntää hevosta eteenpäin vaan sen on mentävä itse
Pajunoksaa ei tarvinnut käyttää juuri lainkaan
riitti että kevyesti hipsautin sillä satulahuovan taakse jos pohjeapuun reagointi viivästyi
ja kas, kun Pena säpsähti eteenpäin, kehuin ja annoin sen mennä, ja näin meillä oli ihan ite liikkuva hevonen joka meni siitä kevyestä pienestä pohjeavusta

Olen sitä mieltä noin yleisesti, että raippa ei varsinaisesti ole pohjeavun "korvaaja", sillä se vaikuttaa niin eri tavalla, eri paikkaan ja aina vähän viiveellä. Mutta tässä tapauksessa, kun Pena hyvin tietää pohkeen merkityksen, mutta vetelällä tuulella ollessaan se ei ikään kuin vaivaudu reagoimaan siihen pieneen ja kevyimpään apuun, koin että raipalla herkistäminen on ihan paikallaan. Normaalioloissa en ratsasta Penaa raipan kanssa, en halua opettaa sitä siihen eikä raipalle yleensä olekaan tarvetta. Nyt vain on ilmennyt senkaltaista ruumiin ja mielen velttoutta että halusin ponin hereille heti alkutunnista. Oikea ratkaisu!

Tarvitsen näitä hetkiä, kun tajuan miten paljon on menty eteenpäin
ja kun poni vastaa apuihin ja toimii ja yrittää
kun tulee hetkeksi sellainen harmonian tunne
siitä saa ihmeesti voimaa

*

Olen myöhäisherännäinen puhelimenkäyttäjä ja hankin vasta äskettäin ensimmäisen älypuhelimeni. Olen pikkuhiljaa opetellut sen käyttöä ja tutustunut sovellusten ihmeelliseen maailmaan, ja nyt olen löytänyt Sports Trackerin ja hiukan jäänyt siihen koukkuun!

Eilinen rataratsastelumme näytti tältä:


Mentiin kuusi ratakierrosta, joka kilometreissä tekee 5,12 km. Lenkin kesto oli nelisenkymmentä minuuttia. Keskinopeutemme oli 7,78 km/h, ja pääasiassa etenimme siis rentoa hölkkää. Hitaimmillaan käynnissä Pena mateli ensimmäisellä kierroksella (jolloin se oli vakuuttunut että laidunkatos syö sen) jopa alle 4 km/h vauhtia, kun taas nopeimmillaan etenimme hitaahkossa maastolaukassa 24,3 km/h. Eilen en pyytänyt enkä päästänyt Penaa kiihdyttämään laukassa, joten Penan oman maksimivauhdin selvittäminen jää toiseen kertaan.

Tykkään siitä, että Sports Tracker piirtää tuollaista nopeuskäyrää, siitä näkee aika hyvin etenkin tasaisissa rataoloissa tehdyn treenin vauhtijaon tosi kätevästi. Olen yllättynyt myös siitä, miten tarkka sateliittikuva on! Kiva vekotin, ja siitä löytyy varmasti muitakin näppäriä ominaisuuksia kunhan pääsen sen kanssa sinuiksi.


4 kommenttia:

  1. Wau, näyttääpä todella tarkasti! Ei meillä täällä maalla vaan... Mutta yllättävän samoja matkoja se silti antaa kerrasta toiseen eli ihan valtavaa heittoa ei ole. Nopeudesta olen huomannut sen verran, että ihan ensimmäisillä maastolenkeillä Masan kanssa tuo näytti maksimivauhdiksi melkein 57km/h; ei kyllä menty oikeasti :) Vielä silloin syksyllä ajattelin, että niin olisi voinut olla lyhyesti, mutta nyt tiedän, että todelliset maksimivauhdit on siinä neljänkympin pintaan.

    VastaaPoista
  2. Oho, pitääpä itekin ladata tuo ohjelma puhelimeen! En ole edes älynnyt, että sellainen on :D -K-

    VastaaPoista
  3. Joo, tarkka on! Yllätti minut, ajattelin että reittipiirros olisi paljon suurpiirteisempi. Tuo rekisteröi myös kaikki hetkelliset stopit kun Penaa pelotti ja se jämähti johonkin kohtaan empimään. Tuossa kuvakaappauksessa nämä ei taida näkyä, mutta kun itse koneella tarkastelin niin siellä oli vauhdinjaossa myös joka pysähdys :D Ja nämä tietty vaikuttavat sitten keskinopeuden laskemiseen.

    Noista nopeuksista Helille: onkohan sillä jotain merkitystä, minkä lajin sieltä valitsee? Olen ratsastaessa valinnut vain "muu".

    Hirveän kiva ohjelma, koko ajan tekee vaan mieli nauhoitella omia liikkumisia. Koukuttavaa siis!

    VastaaPoista
  4. Mullakin on ollut tuo "muu". Uskoisin, että meillä syynä on lähinnä tämä maalaisuus eli satelliittipisteitä on jonkin verran harvemmassa, joten hyppäys pisteestä toiseen saattaa tapahtua liian nopeasti. Periaatteessa olemme menneet kovaa hyvin pienen matkan ja jos se on tapahtunut ikäänkuin kahden satelliitin välissä, näyttää ohjelma vauhdiksi liikaa. Näin luulisin :)

    Tuo on kuitenkin hyötyihin nähden todella pieni haitta. Viime syksynä saimme arvokasta tietoa Oton kehittymisestä tuon avulla, kun seurasin samoja lenkkejä, aikoja ja vauhteja. Vaikka pieniä eroja niissä olikin, sain suuntaa silti.

    VastaaPoista