tiistai 20. maaliskuuta 2018

Tämän vuoden tavoitteet ja pieni kuulumispläjäys

Kevättä kohti mennään niin että kohina käy, ja voisi olla hyvä aika kirjata ylös muutama tämän vuoden tavoite! Luvassa olisi toivottavasti ns. ehjä vuosi nyt kun tuo vauvakin on onnellisesti saatettu ulos minun nahkoistani. Toivottavasti siis pysytään terveinä ja käyttökunnossa molemmat, minä ja Pena.

Ihan ensimmäinen tavoite liittyy minuun: eroon imetyskiloista eli takaisin omiin mittoihin. Vauva on kohtsilleen puolivuotias, ja mikäli tämä kilokehitys jatkuu samalla lailla kuin esikoisesta, alkavat sitkeästi mukana keikkuvat ylikilot hiljalleen vähetä nyt puolivuotisen imetystaipaleen jälkeen. Lopullinen läskin sulaminen tapahtuu kuitenkin vasta kun imetys lakkaa kokonaan, eli oletettavasti vasta syksypuolella tätä vuotta. Mutta kunhan alkaisi mennä Pikeurien nappi kiinni vähän aiemmin niin olisin tyytyväinen. Ratsastussaappaat sopii jo!

Toinen tavoite on käydä (harjoitus)kisoissa starttaamassa heA-luokkia. Nyt kun Penan käytös alkaa olla varsin asiallista reissunpäällä, niin pistetään vähän potkua treenaamiseen ja käydään testaamassa osaamista kotiaitojen ulkopuolellakin. Toistaiseksi kuitenkin pysytään harjoituskisoissa jotta voidaan pitää korvat kiinni. Sillä on yllättävän iso vaikutus Penan tyyneyteen ja rentoutumiseen vieraissa paikoissa, joten en tahdo ahnehtia. Kisaaminen on minulle kuitenkin vain leikkiä ja sen suurin funktio on tuottaa sopivaa tavoitteellisuutta ja draivia kotiharjoitteluun. En tahdo stressata Penaa yli sen sietokyvyn, ja jos se sietää reissut ja pysyy ratsastettavana vaahtomuovipallukat korvissaan, olkoon se niin. Leikimme kilpailemista siellä missä tämmöinen extravarustelu on sallittua.

Kolmas tavoite on mennä (yksin) ratsain maastoon. Maastoilut on meillä hoidettu maastakäsin koska Pena on... noh, reagoiva. Kulunut talvi ollaan kuitenkin menty paljon radalla ja pellolla ja Pena on ollut ihan supermukava. En usko että on enää niin iso hyppy siirtyä metsään. Ihan luksusta olisi saada joku jalkamieheksi mukaan, mutta ilman lapsenvahtia se ei oman väen kesken ainakaan onnistu.

Neljänneksi eräänlainen ikuisuustavoite: hyppäämiseen rutiinia ja parempaa ratsastettavuutta esteille. Odotan sulaa kenttää kuin kuuta nousevaa, että päästäisiin taas ottamaan hyppyjä mukaan säännölliseen viikko-ohjelmaan. Hyppäämisen peikko minussa pienenisi ja Penan ei tarvitsisi olla ihan niin tötteröllään joka kerta kun on esteitä näköpiirissä.

*

Käytiin viikko sitten maneesilla hyppäämässä kaverini valvovan silmän alla. Nyt ei tullut niin suurta epätoivoa kuin viimeksi, uskalsin vähän paremmin laukata ja Pena oli oikein hyvä. Tehtiin tosi yksinkertaisia juttuja: ristikkoa ravilähestymisellä kahdeksikolla, sekä kahta kavalettia viiden laukan (17 m) kaarevalla linjalla ja näiden perään yhtä yksittäistä pystyä, joka oli jopa 70 cm. Ja juu, isolta näytti...

Pena kengitettiin viime viikolla ja täytyy sanoa, että se on käyttäytynyt aivan malliyksilön lailla koko talven kengityksissä! Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki! Kevääntuloa odotellessa jätettiin tilsakumit pois, mikä on nyt tehnyt liikkumisen vähän vaikeaksi. Jotain jäätyy aina kiinni kavioihin ja sitten liukastellaan ja kompuroidaan.

Kentällä työskentelyssä olen alkanut taas koota hiukan enemmän. Pena on kehittänyt liikelaajuuttaan talven ajan, mutta oppinut myös vähän kaahaamaan isoilla askelilla, ja yritän nyt etsiä balanssia jossa se liikkuisi isoin, letkein askelin, mutta minun kanssani. Lisäksi se on tosi kiero, ihan banaanina vasemmalle, ja tästä tai jostain muusta syystä aloittaa treenin hyvin vahvasti sillä asenteella, ettei häneen sopisi oikein koskea ollenkaan. Kyljet ovat kovat ja rintakehä alhaalla eikä ohjan päässä tunnu mitään. Maltillisella, pehmeällä suostuttelulla se pehmenee ja paranee.

Meille tulee kiropraktikko perjantaina, ja odotan kovasti miltä Pena rupeaa tuntumaan käsittelyn jälkeen. Viime kesänä se hyötyi hoidosta silminnähden.


Tällaisia juttuja meillä. Olisi kiva kuulla, mitä blogin lukijat toivovat tältä vuodelta?

11 kommenttia:

  1. Miten olisi jos laittaisit Penalle silence-korvahupun? Siis sellaisen neopreenista valmistetun, joka vaimentaa ääniä. Sellainen on sallittu käsittääkseni kaikilla tasoilla kaikissa kisoissa. Silloin ei tarvitsisi etsiä vain harjoituskisoja, olisi laajempi valikoima kisapäiviä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ovat sallittuja, mutta Pena ei suostu... Se ravistaa niin raivolla päätään että meiltä on tippunut suitsetkin matkasta moneen otteeseen jos yritän laittaa sille hupun. En ole sitten raaskinut investoida vaimentavaan pipoon kun nuo harjoituskappaleetkin saavat äkkilähdön. Ongelmallista on myös Penan pienet poninkorvat joihin on vaikea löytää oikeankokoista huppua, eikä noita neopreenisiä minun ompelutaidoillani saa siististi pienennettyäkään.

      Ehkä jos oikein ottaisi asiakseen totuttaa huppuun niin varmaan alkaisi skulata, mutta tämä meidän kisailu on muutenkin tämmöistä joskus ja jouluna ja huvin vuoksi, niin taitaa laiskuus voittaa ;)

      Poista
  2. Hyvältä kuulostaa suunnitelmat! Tsemppiä kisoihin. :) Vähän itsellä on ikäväkin kisamatkoja ja jännitystä.

    Minun suunnitelmiin kuuluu selvitä hengissä tästä vuodesta. :'D Jotenkin tuntuu vieläkin kummalta, että ensi kesänä sitä olis sitten niinkun yrittäjä. Huu. O.o

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ihan hyvä suunnitelma, siitä täälläkin lähdetään :D Yrittäjyys on... no, onhan se! Toista kertaa jo olen siinä kelkassa.

      Poista
  3. Meillä ei edes tehoa nuo silence korvahuppu, vaan pakko olla yhdistelmä vaahtomuovipallot+huppu, muuten kuulee liikaa ääniä ja meno liian railakasta :D

    Mutta meillä tavoitteena selvitä hengissä maastosta kävellen ennen kesää ja syksylle kokeilla ravia :D
    Kentällä työskentelyyn tasapainoisia suorituksia ja vähemmän hepuleita kun viime vuonna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kumma miten pieni äänenvaimennus tekee asiallisemman hevon. Ja teidän suunnitelmat kuulostaa mainioilta, voisin lähteä tuohon maastohaaveeseen mukaan :D Tosin Penalla toisinaan auttaa vauhdin lisääminen mörköjen karkoitukseen, joten sen kanssa varmaan hölkätään aika nopiaan kun on sinne maastoon asti ensin selvitty.

      Poista
  4. Mitä Pena syö? Onko sulla kotona tällä hetkellä Penan lisäksi muita hevosia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on kotona Penan seurana eläkeläistamma Sisse, joka ei ole omani. Ei muita :)

      Pena syö mahdollisimman simppelisti: esikuivattua säilöheinää (ka% 80,4, srv 61 g/kg ka, sokeri 185 g/kg ka) näppiarviolta 12 kg päivässä. Väkirehuina hui-lehmänruokaa eli Rypsi-Kronoa 2 desiä, Speedexin kivennäistä, merisuolaa ja kyytipojaksi mashia, kuivamittana ehkä 3 dl? Päivän vesimenekin mukaan lantraan mashin sopivaksi: jos ei ole hävinnyt vettä tarhasta tarpeeksi, nautitaan mash "pitkänä", ja jos on juotu hyvin, voi mash olla puurompaa. Talvella meni lisäksi ADE-vitamiinilisä.

      Poista
    2. Oletko tykännyt tuosta Speedexin kivennäisestä? Mietinnässä hevosille hyvä kivennäinen.

      Poista
    3. Mulla ei ole meidän heinästä kivennäisanalyysia joten sen suhteen mennään vähän arpomalla. Eniten kivennäisen valintaan on vaikuttanut mitä tuo nirso seuralaistamma suostuu syömään. Speedex on pudonnut joten sillä mennään. Syöttömäärä on ehkä hiukan iso (n. 2,5 dl per naama per vrk) verrattuna aiemmin käyttämiini St. Hippolytin ja Marstallin kivennäisiin, joissa annoshinta jää alhaiseksi vaikka säkkihinta onkin kova. Speedexia on puoltanut myös helppo saatavuus (K-Maatalous myy).
      Oliko tarpeeksi poliittinen ja ympäripyöreä vastaus :D

      Poista
    4. St. Hippoytin kivennäistä oon miettinyt. Onko se maistunut Penalle, Sisselle?

      Poista