Viikon päästä olen valmis ratsastuksenohjaaja, mutta siihen asti vielä tiristetään täysillä.
Nyt on taskussa traikunvetolupa eli BE-luokan ajokortti. Myös kuljettajantutkinto on käytynä. Kaikki opetusnäytöt on tehty ja kaikista sain parhaan mahdollisen arvosanan eli kolmosen (!!). Saatan siis olla oikeilla raiteilla muidenkin kuin vain itseni mielestä. Vielä pitää puristaa tämä viimeinen tallivuoroviikonloppu, tehdä pedagogiikan verkkotentti, rykäistä referaatti Ratsastuksenopettajan valmennustaidot -kirjasta, kerrata ensiaputaidot EA2-kurssilla, tanssia itsenäisyyspäivän tanssiaisissa, järjestää valmistuvan luokan gaala ja sitten perjantaina pakata käsipyyhe ja kahvikuppi asuntolalta ja sanoa heipat huikealle vuodelle josta en ehkä aina uskonut selviäväni. Vaan selvisinpä kuitenkin.
Koska oma sisällöntuottamispääni on uupunut ja tyhjähkö, linkitän luettavaksi Anna Kilpeläisen koonnin v. 2011 Eversti Carden kurssilta. Siinä käsitellään tuntumaa ja ratsastajan käsiä, ja se on sellaista tekstiä mikä pitäisi pystyä tatuoimaan jonnekin liikemuistin syövereihin. Tätä kohti!
Kädet, kädet, kädet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti