Penaponi

perjantai 23. syyskuuta 2016

Töttöröö

Täällä ollaan ja pelataan taas arjen mosaiikkipeliä ja yritetään ehtiä joka asiaan ja silti jää paljon puolitiehen. Lyhyt katsaus kuitenkin siihen mitä on ja mitä on ollut:

- Hepat laiduntavat edelleen aamusta iltaan ja yöksi tulevat heinän ääreen sisään. On varmaan ennätysvuosi tämä, yleensä olen kerännyt hevoset talvitarhaan aiemmin. Nyt on ollut kuivaa ja kaunista niin mikäs siellä ollessa. Ja minusta liki olemattomiin syödyn ison laitumen kiertäminen ja miniruohon nyppiminen on mitä parhainta painonhallintaa kesäpulskille otuksille. Koko ajan on fiilis että syö mutta ravinnonsaanti on todellista slowfeedingiä. Nyt kun yöt alkavat olla aika vilpoisia niin sokeririski täytyy huomioida, mutta toistaiseksi vielä näin. Järjestelyyn saattaa vaikuttaa myös se, että talvitarhassa on traktori parkissa, aidat maassa monesta kohtaa, katoksenlaajennus suunnitteluvaiheessa ja pohjanparannukset kesken. Viime tippaan menee mutta eikös kiire ja paniikki ole parhaat motivaattorit...?

- Viikko sitten tömähdin tantereeseen Penalta. Oli kyttäyspäivä ja juuri kun olin saanut ponin alkuverryttelyssä relaamaan ja siirsin mörköpäädyssä käyntiin, hyppäsi kissa puskassa pöllin päältä heinikkoon myyrän perään ja avót! Pena heitti takajalkapiruetin ja minä jäin siihen. Tai en aivan - rutistin ohjia rystyset sinisinä ja sihisin etten aio päästää irti. Pena peruutti vetäen minua perässään persluisua pari metriä, mutta pysähtyi sitten. Eikä päässyt irti. Vauriot: henkiset + saappaat täynnä hiekkaa + seuraavana päivänä hellä kankku. Kun ratsastaminen lisääntyy, lisääntyy näköjään töyssytkin. Tämä oli kolmas tippumiseni tälle vuodelle. Se on enemmän kuin edeltäneinä viitenä vuotena yhteensä! Mutta eipä ole edeltäneinä vuosina ollut tällaista määrää ratsujakaan alla.

- Starttasin elämäni ensimmäisen helpon A:n ja vieläpä kangilla. Tuloksella ei paljon tuuletella koska reenaaminen oli painottunut estehyppelöön ja esim. kokeilin ensi kertaa verkassa, pysähtyykö ratsuni laukasta (no ei kovin hyvin) ja osaako se peruuttaa (no ei kovin hyvin). Mutta tuli takaosakäännökset, raviväistöt ja vastalaukat ja jotain etäisesti keskiaskellajeja muistuttavaa myös, ja näin on yksi peikko selätetty. Ehkä uskallan joskus uusiakin tämän.

- Mikä on ilahduttanut:


Tämä ja moni muu este tämän valkoisen tuhmeliinin kanssa. Näissä kuvissa kolmoissarjan c-osa 100 cm. Ja minä ajattelen: vau, hui, ja lisää tätä! 

- Mikä on vihastuttanut:

Tämä.

Tässä se läski joka saa vain 5 kg heinää/vrk. Ihan hevoskokoinen eläin. 
Olkoon hevonen kuinka "läski" tahansa, niin 5 kg punnittua kuivaa heinää vuorokaudessa on liian vähän. Se on shetlanninponin annos! Voi olla että kohta ei ole läski vaan on mahahaava. Ellei jo ole. Ja vaikka olisi "läski" niin tietty tapakulttuuri on olemassa ja asiat on tapana yrittää ilmaista jotenkin korrektisti tai neutraalisti. Tämän kyltin kohtaamisesta on jo jonkin aikaa mutta yhä vaan meinaa tulla huutokiukku kun ajattelen miltä tuntui antaa yli 160-senttiselle hevoselle yöksi 2 kiloa heinää. Jos ette ole koskaan punninnut heiniä, niin kokeilkaa millainen nöttönen se 2 kg on ja arvioikaa, onko siinä tarpeeksi pitämään vatsahapot kurissa liki 12 h. 

12 kommenttia

  1. Mä olen joutunut laihduttamaan edellisen hevoseni leikkauspöytäkuntoon ja niin lensi se noin. 155 cm puoliverinen shetikoiden kanssa samaan tarhaan ja ruokapöytään. Heinää saivat vähän ja usein, mutta päiväannos oli todella jotain 6 kg luokkaa ja siitäkin osa olkea, jonka syöminen oli hitaampaa ja saatiin enemmän kortta. Koskaan sitä ei enää päästetty ns. normaaliin ruokapöytään eikä sille kyllä vatsahaavaakaan tullut. Ja voin sanoa, että kyllä meitä silloisen tallinpitäjän kanssa hirvitti kun määrää vaan laskettiin ja laskettiin kunnes löytyi se piste, missä hevonen lopulta laihtui ja missä se sitten piti painonsa.

    Mutta kieltämättä, aika karu tauluteksti..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus kun on äärimmäinen syy niin täytyy tehdä äärimmäisiä tekoja, sen ymmärrän.

      Poista
  2. Punnitaanko heinät? Vain onko tuo laitettu alakanttiin ajatuksena että silmänääräisesti saa kuitenkin kaikilta ruokkijoilta vähän enemmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Punnitaan jos omistaja niin haluaa, ja tässä halusi. Ensin olikin pelkkä 1-1-1-2 ilman punnitsemiskäskyä, ja sitten taulu muuttui tuollaiseksi.

      Poista
  3. On kyllä melkoisen vähän heinää. :( Suosituskin sanoo, että 1,5kg/100kg olisi hevoselle vähimmäistarve kuiva-aineelle, ei punnituskilolle. Toss ajää kuidun osuuskin niin pieneksi, ettei hevonen millään voi välttyä mahavaivoilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä. Ja ymmärrän kyllä äärimmäisetkin konstit hetkellisesti jos laihdutetaan oikeasti lihavaa, mutta tämä hevonen ei ollut sen lihavampi kuin muutkaan harrastekilpahevoset. Minusta heinän ryövääminen korsirehunsyöjältä on julmuutta.

      Poista
  4. Hui kamala. Meillä mounttikin saa yöksi enemmän heinää. Joskus heiniä punnitsin ja joku 2kg on oikeasti järjettömän vähän. Meillä läskit koitetaan pitää rankemmassa liikutuksessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 2 kg kuivaa heinää punnittuna ON vähän. Pikkupaaleissa se on yleensä vähän reilu siivu. Yleensähän ajatellaan että siivu = kilo ja siihen tyyliin tuollakin muut hevoset ruokitaan, toki joskus on ylipaksuja siivuja joita täytyy jakaa osiin, mutta noin pääpiirteittäin. Sitten kun laittaa vaakaan kaksi siivua niin todellisuudessa paino on yleensä lähempänä kolmea kiloa, tai ylikin.

      Enkä minä sano että kaikkia hevosia voisi tai olisi tarpeenkaan pitää rajattomalla heinällä (ei omanikaan ole!), mutta joku järki pitäisi olla säännöstelyssäkin. Tämä on toistaiseksi murheellisin näkemäni tapaus.

      Poista
  5. haluisitko tehdä postauksen sun opiskeluista ja pääsykokeista? Vähän että millaiset olivat pääsykokeet ja millaista opiskelu on? Vähän niinku taisin laittaa hakemuksen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pääsykokeissa haastatellaan ja ratsastetaan. Minä teen kiinteämuotoista aikuispuolen tutkintoa joka on tarkoitettu täydennyskoulutukseksi niille joilla on jo hevosenhoitajan pätevyys. Minulla on vaadittua korkeampi pohjakoulutus jolla sain hyväksiluettua kaiken mitä hevosenhoitajatkin.

      Sen verran kun olen nähnyt tarpeelliseksi kertoa opinnoista, löytyy täältä blogista tägillä opiskelu ja ratsastuksenohjaaja. Jokainen kokee opintonsa eri lailla ja minun näkökulmani on varsin valtavirrasta poikkeava sillä en asu koululla, toisin kuin 99 % opiskelijoista. Tiiviissä koulutuksessa ratsastetaan paljon joka lajissa ja monentasoisilla hevosilla, tehdään tallitöitä, järjestetään tapahtumia, suoritetaan näyttöjä, opetetaan ja avustetaan ratsastuskoulussa ja saadaan oppia opettamiseen. Luokassa ei istuta käytännössä lainkaan. Koulutuksen intensiivisyyden vuoksi poissaoloihin ei ole varaa ja asioita on kyettävä omaksumaan ripeässä tahdissa - edellyttää siis aika vankkaa hevostaustaa ja sitä aiempaa koulutusta, minun mielestäni. Mitä enemmän oppii, sitä paremmin tajuaa miten vähän osaa!

      Poista
  6. 5 kg isolle puoliveriselle on kyllä tolkuttoman vähän. Ruusakin saa paljon enemmän! Toki jos hevonen on oikeasti lihava niin se on laihdutettava, mutta henk.koht. otan mieluummin pikkuisen liian pyöreän ja tyytyväisen kuin hoikan ja korsirehun puutteesta kärsivän.

    Tuollaisesta määrästä ei oikein saa hevosen päivittäistä pureskelun tarvettakaan täytettyä, jos ei anna paljon jotain oksia tmv. pureksittavaksi. Äkkiä alkavat pureksia seiniä sitten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan. Kilon annoksen pureskelussa ei kauaa mene, ja viereisissä karsinoissa toiset hevoset jatkavat rouskuttamista. Kiusallista ja julmaa.

      Poista