Penaponi

perjantai 2. syyskuuta 2016

Lihat ja lihat

Törmäsin Facebookissa tällaiseen kuvaan:


Kuvassa näkyy, mihin oikein liikkuva hevonen tekee lihasta, ja minkä muotoinen on hevonen joka työskentelee toistuvasti väärillä lihaksilla. Eikö vähän tekisikin mieli laittaa tuolle alakuvan hevoselle lisää valkuaista ruokintaan, jotta se "saisi massaa"? Mutta hevosen lihavuuskunto on vallan optimi, ellei jopa hieman liian tuhti. Lihakset ovat vaan väärissä paikoissa.

Kyseistä kuvaa jakoi ainakin Anna Kilpeläinen ja kirjoitti julkisessa fb-päivityksessään näin:


Hevosen keho kertoo. Hevosen lihaksisto, asento ja tapa liikkua vapaana kertoo nopeasti, miten se työssään liikkuu. Kannattaa seurata lihaksiston kehittymistä, se kertoo kuinka onnistunutta työskentely on.
Omasta hevosesta kannattaa ottaa säännöllisesti kuvia, muuten muutoksille lihaksiston ja lihavuuskunnonkin suhteen helposti sokeutuu.
Sekin kannattaa muistaa, että lihaksistossa tapahtuu näkyviä muutoksia jo muutamassa viikossa. Ei siis kannata odottaa vuosia, vaan korjata kurssia nopeasti, jos toivottua tulosta ei synny.
Erittäin havainnollinen kuvapari!


Hevosia täytyy katsoa ja kehittää samalla omaa silmää näkemään, mikä on hyvää ja toivottua ja mikä ei. Sama pätee mielestäni hevosen ilmeisiin (joista niistäkin Anna Kilpeläinen on viime aikoina kirjoittanut älyttömän hyvin, tsekkaa esim. tästä). Miltä näyttää hevosen ilme, kun se työskentelee? Entä kun se työskentelee tietyn ratsastajan kanssa? Kaikki me tiedämme, että hevonen voi liikkua teknisesti puhtaasti ja näyttävästi ja olla silti tyytymättömän ja ahdistetun näköinen. Minä olen väsynyt nimien kumartamiseen, minä haluan katsoa hevosta, sen lihaksistoa, olemusta ja ilmettä ja päätellä siitä, onko koulutus arvostettavaa ja hyvää. 

23 kommenttia

  1. Hyvin sanottu, niin Anna Kilpeläiseltä kuin sinultakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tykkään Kilpeläisen tyylistä, on oikealla asialla mutta ilman paatosta.

      Poista
  2. Kyllä mie antaisin tolle alakuvan hevoselle valkuaista.. :D Minusta se näyttää enemmänkin valkuaisen puutteesta kärsivältä, kun (pelkästään) huonosti ratsastetulta. Taavilla samanlaista muutosta tapahtui, vaikka liikutus pysyi samanlaisena. Silloin syynä oli huono heinä ja mahahaava, josta seurasi lihasten tippuminen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo ehkä mäkin, mutta karrikoidusti kuvien on kai tarkoitus esittää vain treenin aikaansaannoksia. Ja nyt kun näen tuolla koulussa oikeasti satoja hevosia viikoittain niin musta harmillisen paljon on tuollaisia ankean näköisiä otuksia, jotka "valmentautuvat tosissaan". Ja sitten korjaillaan ongelmaa pelkästään rehuhuoneessa.

      Poista
    2. Se on ihan totta.. Ja eilen mietin tätä asiaa tallilla ja katselin "sillä silmällä" tallin tuntihevosia. Aika moni muistutti loppujenlopuksi enemmän yläkuvan hevosta. Sitä jäin pohtimaan. Hevoselle on kuitenkin esim. parempi jolkottaa pitkänä ja rentona, kun näennäisesti "muodossa" ja vasten apuja. Tai näin ainakin asian ajattelisin.

      Poista
    3. Mä jäin kanssa pohtimaan tuota, kehittääkö pitkänä ja rentona jolkottelu lihaksia, ts. voiko siten liikkuva hevonen näyttää "treenatulta". Varmaan pitkälti rakennekysymys tämäkin - meidän seurarouva Sisse 20 v. on viettänyt viimeiset pari vuotta aivan oloneuvoksena (nuorena plikkana hypännyt paljon) ja silti sen kroppa menee tuohon yläkuvan kastiin. Se on toki selvää että ratsastajan apujen vastustelu kasvattaa vääriä lihaksia, ja tätä minusta näkee ratsastuskouluhevosilla turhan usein :/

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Kiitos, pieni pintaraapaisu vain! Kilpeläisen kirjoituksia kannattaa lukea, kiihkottomia ja asiaa täynnä.

      Poista
  4. Hyvä kuva, mutta toisaalta hevoset on kovin yksilöllisiä myös. Jotkut kehittävät helpommin oikeita paikkoja kuin toiset. Ja tosilta ne oikeat "lihat" lähtevät helpommin kuin toisilta. Esimerkiksi Lotta oli tosi hienossa lihaskunnossa ihan loppuun saakka. Edes selkä ei menettänyt lihaksiaan. Mahdyllä taas tuo vatsa pömpöttää, jos on viikon kevyemmällä :) Onneksi siinäkin näkyy kyllä muutos taas aika pian, kun saa vaan liikkumaan kunnolla. Lisäksi tuossa yläkuvassa ne lihat on juuri niissä paikoissa, joihin sitten muodostuu myös ne metaboliset rasvaklimpit (ainakin tuo kaula ja lautasten yläpuoli). Jotkut kun tykkäävät, että se hevonen on silloin lihaksikkaan näköinen, kun on orin rasvakaula ja pyöreätäkin pyöreämpi peppu. Mutta hyvä on treenata silmää siihenkin, mikä on minkäkinlaista pyöreyttä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta turiset Liisa, mäkin kiinnitin huomiota siihen että hiukan vielä liiotellumpi tuo yläkuva niin voisi kuvata yhtä lailla metabolista hevosta. Ja jos on vaikka tosi pitkärunkoinen hevonen niin sen saaminen pyöreäksi ja ei-kohlon näköiseksi on huomattavasti työläämpää kuin Penatyyppisen kompaktin palleron. Ja pyöreys ei tosiaan saisi olla synonyymi läskille, vaikka jossain määrin sitä laardiakin tarvitaan jotta on jotain mistä muskelia kehittää.

      Poista
  5. Näin eilen ihan saman kuvan ja kans oikein ääneen kiekasin että onpa sairaan hyvä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ja nimenomaan musta Kilpeläisen pointti siitä että pitää katsoa hevosta kun se liikkuu VAPAANA. Se kertoo tosi paljon. Siksi viihdynkin laitumien ja tarhojen äärellä vain katsomassa ja pohdiskelemassa - kehitän silmääni nääs ;)

      Poista
  6. Niin hyvä postaus!! 💪🏻👏🏻

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho emoiji blogikommentissa :O Kuinkas tuo tapahtuu? t. epänörtti :D

      Poista
  7. Mä haluaisin yläkuvan hevoselle vähän vinttikoiramaisemman takavatsan kaarroksen, mun makuun on urheiluhevoseksi liian pullea.

    Ja rakenne ja rungon tiiviys kautta laajuus kyllä vaikuttaa siihen miten ne lihakset muodostuu ja paljonko sitä apetta mitää mättää hevoselle eteen.

    VastaaPoista
  8. Onko nykyihmisen silmä niin tottunut näkemään vatsahaavahevosia että kun kuvaan piirretään normaali terve hevonen sen sijaan kaivataan jonkinlainen (m)urheiluhevosen symbooli eli vatsahaavahevosen vyötärölinja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se, että hevoselle kaipaa nälkäkuoppaa hyvänolon pullistuman sijaan ei tarkoita, että haluaa nähdä liian vähällä korsirehulla eläviä vatsahaavahevosia. Minun silmäni näkee ihan liikaa hevosia, joilla on mahdotonta astua alleen koska takapolvi on kiinni röllövatsassa, liian laihoja hevosia näkee aniharvoin.

      Poista
    2. Kyse kuitenkin on piirroskuvasarjasta joka on tyylitelty molempia ääripäitä kohti, ja tarkoitus on katsoa lihasten paikkoja. Minusta hevoselle ei kuulu vinttikoiramainen vatsalinja, mutta ei se saa vyöryvän läskikään olla (kröhöm kuten omani tällä hetkellä on).

      Minusta -anteeksi vaan- moni melko korkeankin tason estehevonen näyttää lihaksiltaan alakuvan hevoselta. Lihavuuskunto sen sijaan on kouluhevosia terveempi. Ja poikkeukset jne jne.

      Poista
  9. Hei! Ajattelin kysyä sellaista, että kun opiskelet siellä koulussa, niin onko tullut sellaisia tilanteita vastaan, että olisit jostain asiasta eri mieltä tai tekisit jonkin asian eri tavalla, kuin koulussa opetetaan/neuvotaan/tehdään?
    Miten olla/toimia tuollaisissa tilanteissa, miten suhtautua?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen eri mieltä monestakin asiasta, ihan lähtien siitä että minusta 4 h tarhausaika ja ruokinta 3xvrk (iltaheinät klo 18 ja aamuheinät klo 6 ja päiväheinät klo 11-12) on hevoselle liian vähän. Ja minusta moni vaiva johtuu siitä että hevoset seisovat niin paljon karsinassa. Ymmärrän syyt jotka tässä oppilaitoksessa tekevät hevosten päivärytmistä tällaisen, mutta se ei tarkoita että pitäisi tapoja hyvinä. Minä myös teen tallivuoroja yksityispuolella jossa esim. yksi puoliverinen saa 5 kg kuivaa heinää/vrk. Olen todella sitä mieltä että se on liian vähän, mutta omistaja päättää.

      Näen aika paljon sellaista ratsastusta jollaista en haluaisi - niin yksityisillä kuin oppilaillakin. Olen päättänyt avata suuni jos tulee ylilyöntejä, mutta kokonaisvaltaiseen rumaan ratsastukseen on vaikea puuttua ulkopuolisen roolissa. Minusta opettajat ja tallimestarit voisivat puuttua napakammin etenkin nuorten oppilaiden tunnekuohuihin.

      Omalta osaltani voin vaikuttaa esimerkilläni sekä sillä miten opetan omia opetusryhmiäni sekä niitä joita avustan. On myös tilanteita jotka saavat savun nousemaan päästä ja jolle ei kuitenkaan voi mitään, kuten tämä keväinen tapaus: https://penaponi.blogspot.fi/2016/05/loimiraivo.html

      Poista
    2. Niin, tietääkseni lähes kaikissa hevosalan oppilaitoksissa Suomessa on hevosilla tuollaiset tarhausajat, ja tarhaus tapahtuu tietenkin yksin postimerkkitarhoissa. En tiedä mitä mieltä olisin siitä, että hevosalan oppilaitoksissa, (tai missään muuallakaan) toimitaan tuolla tavalla.
      Heinää 3 kertaa päivässä, tämäkin on yleinen käytäntö oppilaitoksissa. Kauhistuttavaa. Minäkin tavallaan ymmärrän, että miksi näin "joudutaan" toimimaan oppilaitoksissa ja isoimmilla talleilla. Mutta se ei silti ole mielestäni oikein. Täytyisi keksiä muita ratkaisuja. Juuri mm. ulkoilu ja ruokinta vaikuttavat keskeisesti hevosen hyvinvointiin ja terveyteen.

      Poista
  10. Paljon kommentteja tässä postauksessa, päätimpä minäkin kommentoida ensimmäistä kertaa. Olen jo täti-ikään ehtinyt, mutta vasta vuoden hevosia harrastanut nainen. Löysin blogisi noin viikko sitten ja olen aivan innoissani lukenut blogiasi, olen löytänyt täältä paljon mielenkiintoista ja myös ajatuksia herättävää luettavaa.
    Tahtoisin kysyä uteliaisuuttani että onko sinulla joitain suunnitelmia, että mitä, miten ja missä haluaisit tehdä, kun valmistut koulusta?
    T. Milja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa mukaan!
      Lyhyesti ja ytimekkäästi - valmistumisen jälkeen haluan tehdä töitä, tavalla tai toisella. Ja on pakkokin, tämä opiskelu on velalliselle ja perheelliselle ihmiselle aivan taloudellinen itsemurha. Mulla on siis pohjalla hevosiin erikoitunut maatalousalan AMK-tutkinto ja ennen opintoja olin päätoiminen talliyrittäjä, eli tämä ohjaajahomma ei ole ainoa ammattinimikkeeni eikä ainoa työvaihtoehto. Tällä hetkellä se tosin olisi mieluisin :)

      Poista