Penaponi

lauantai 13. helmikuuta 2016

Kypärä

Toivottavasti nämä kaksi linkkiä eivät ole kenellekään uusia, mutta jos kuitenkin ovat, niin tutustukaa. Etenkin jos edes joskus nouset hevosen selkään ilman kypärää ja ajattelet hetken että olet pikkuisen dorka kuolematon.

Tosi surkea hevosploki
Saara Auvisen blogi

Molemmat rohkeat nuoret naiset ovat saaneet aivovamman pudottuaan hevosen selästä. Kypärä pelasti heidän henkensä mutta onnettomuudet tekivät heistä toisenlaisia kuin ennen. Se on pienestä kii. Ja niin sitä sattuu taitavillekin. Ei ole oikeasti yhtään järkevää syytä olla käyttämättä kypärää. Ei yhtään. Kaikki "omapa on pääni" -lässytykset ovat naurettavaa roskaa ja kertovat siitä, ettei sanoja ole koskaan ollut kasvokkain henkilön kanssa josta on tullut vammainen päähän kohdistuneen iskun vuoksi. Kukaan ei halua sellaista elämää. Eikä kukaan silti ole turvassa siltä.

Minulla on huonosti istuva kypärä. Mietin joka päivä vetäessäni sitä päähäni että se on liian iso ja hölskyy ja entä jos tulee joku tilanne. Minulla ei mukamas ole ollut aikaa ostaa uutta - kävin kyllä kaupoilla kuukausi sitten mutta hyllyt huusivat tyhjyttään koska se standardiasia ja kauppiaat odottelivat että valmistajilta tulisi jotain uutta. Tänään luin tuota Saara Auvisen blogia ja tajusin että ei helvetti kuinka tyhmä voinkaan olla ja päätin mennä heti maanantaina ostamaan sellaisen kypärän jolla on edellytykset suojata minun päätäni. Se on minun oma pääni. Ainoani, ja voi olla että minulla ei käy yhtä hyvä tuuri kuin Annella ja Saaralla, jos tulee tilanne.

8 kommenttia

  1. Aamen! En pysty käsittämään sitä, että ihmiset keksivät toinen toistaan typerämpiä tekosyitä kypärättä ratsastamiselle! Hiukset menee lyttyyn, kypärä hiostaa, pipo on lämpimämpi jne muuta paskaa. Ketä kiinnostaa jonkun hiukset tallilla? Nykyajan kypärät ei hiosta ja kypärän alle voi laittaa esimerkiksi ohuemman pipon tai kypärähupun.
    Melko monet ihan ammatikseenkin ratsastavat ihmiset ratsastavat ilman kypärää ja sitten niistä julkaistaan kuvia mm blogeissa. Jopa itseään ratsuttajiksi tituleeraavat ihmiset ratsastavat vierailla hevosilla ilman kypärää. Se kertoo mielestäni ammattitaidottomuudesta ja välinpitämättömyydestä, kun ei käytetä lajiin kuuluvia turvavarusteita. Ratsastustaito ei estä vahinkoja, kuten näissä esimerkkitapauksissakin on todettu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuohon ammattilaisten kypärättömyyteen minäkin olen kiinnittänyt huomiota. Se on sitten enää vain silkkaa ylimielisyyttä, kun uskoakseni ammatikseen hevosten kanssa puljaava ihminen on nähnyt mitä erikoisempia kaatumisia, kompurointeja ja upsistakeikkaa-tilanteita joita ei paraskaan ratsastus- tai hevosenlukutaito estä. Kokeneet ratsastajat ovat aina esikuvia kokemattomammille, halusivat sitä tai eivät. Ihmismieli toimii siten.

      Poista
  2. Hienoa että otit tämän esille.
    Ei todella ole ainuttakaan syytä olla laittamatta kypärää päähän, enkä ymmärrä sitä että jotkut kiipeävät hevosen selkään ilman kypärää, edes hetkeksi. Itse saatan pitää kypärää päässä myös maastakäsin työskennellessä.
    Kypärä on tavattoman vaivaton pukea ja uskoisin, että jokaisella hevosia harrastavalla on varaa hankkia kypärä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kypärä ei ole turha myöskään maastakäsin. Nyt koulussa pidän aina kypärän päässäni kun toimin nuorten sisäänratsastettavien kanssa, vaikka "vain" juoksuttaisin, avustaisin taluttaen tai irtohypyttäisin.

      Nykykypärät ovat tavallaan jo statusmerkkejä, niin tyylikkäitä ja arvokkaita ne ovat. Kypärättömyyttä ei siis voi perustella ulkonäköasioillakaan. Jos kypärä unohtuu kotiin/autoon/toiseen talliin, ei selkään pidä nousta. Ja kypäräpakosta kiukutteleminen se vasta hölmöä onkin! Pakkoja ei tarvitsisi yhdenkään tallinomistajan laittaa, jos järkeä olisi kaikille siunaantunut jo alunperin normaali määrä...

      Poista
  3. Minä en ole ikinä ollut kypärättömyyden puolestapuhuja ja onnekseni valmentajanikin kypärän päähän länttäävät ratsaille noustessaan. Iän myötä olen huomannut jättäväni kypärän päähän tiettyjen maastakäsittelytilanteidenkin yhteydessä.

    Muutamia aivovamman kanssa eläviä on lähipiirissä eikä se elämä kovin helpolle näytä. Eikä muuten ole ihan halpaa yhteiskunnallekaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hatun (eli kypärän ;)) nosto kypäräpäisille valmentajille! Aika kamala olisi sellainen tilanne jossa valmentajalle sattuisi jotain juuri sen oman hevosen kanssa, vaikka kypärättömyys olisikin ollut valmentajan oma päätös.

      Poista
  4. Todellakin! Minun on kyllä myönnettävä, että viime kesänä olin pari minuuttia Ruusan selässä ilman kypärää, kun otettiin kuvia. Sitä edellinen edes hetkeksi hevosen selkään ilman kypärää kipuaminen on tapahtunut teini-iässä. Ratsastaminen on ihan riittävän vaarallista joka tapauksessa, ei tarvitse tuoda lisäjännitystä elämään kypärättömyydellä.

    Turvaliivikin olisi varmaan ihan hyvä juttu, mutta sen käyttöä en ole oikein oppinut. Esteillä pidän sitäkin.

    Ja kun oma ratsastuksenopettajani ratsastaa nuorella hevosellaan, hänellä on sekä kypärä että turvaliivi. Ammattilainen tietää, että loukkaantuminen voi olla pienestä kiinni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mullakin oli yhtenä nuoruuskesänä (no okei olin varmaan 21 tms.) vaihe jolloin ratsastin Immulla jotain kävelylenkkejä ilman kypärää. En yhtään muista miksi, koska oltiin silloin(kin) hyvin keskenämme hyvin pöpelikössä joten mistään imagoasiasta ei ollut kyse. Kai sekin piti kokeilla. Onneksi oli onni myötä.

      Poista