lauantai 30. tammikuuta 2016

Mainio ratsastussää


Tuskin osaan päättää mitä tehtäviä tekisin tuolla unelmakuntoisella luistinradalla ratsastuskentällä? Piruetteja, spagaatteja, persluisuja? Nivelrikon alkuja ja lihaskramppien varmistelua?

Oikeasti, jos arki on nykyään sellaista että omaa hevosta olisi mahdollisuus ratsastaa kahtena päivänä viikossa niin kerron että aika lailla nyppii tämä näiden leveysasteiden talvi. Ensin on niin helevetin kylmää että räkä jäätyy nokanpäähän, sitten lauhtuu 30 astetta puolen vuorokauden aikana ja losottaa vettä seuraavan viikon. Joo, keli on asennoitumis- ja pukeutumiskysymys mutta kun pohjat ovat tuollaiset niin ratsastamaan ei yksikertaisesti ole pääsyä. Talutuslenkitkin näillä keleillä ovat synonyymi kallonmurtumalle.

Siispä Pena vain on. Jipii.

Harmiani tasatakseni ajelin näin lauantainakin koululle ja kiipesin Ison Vaaleen kyytiin maneesin sulalla kuitu-hiekkapohjalla. Iso Vaalee jatkaa ratsunani taas seuraavalle viikolle. Minulla on tähän mennessä ollut sen kanssa arviolta n. kolme minuuttia sellaista aikaa jolloin luulen vähän osaavani ratsastaa. Ratsastan sitä joka arkipäivä tunnin verran ja viikonloppuisinkin oman ehtimiseni ja jaksamiseni mukaan.

Tässä hän on:

Tärppänä!

Iso Vaalee on kokenut konkari eikä hän tykkää puristamisesta tai vetämisestä. Olen saanut huomata että puristan ja vedän aika paljon. Iso Vaalee on myös rakentunut sillä lailla hullustipäin, että jos ihannehevosen ylälinja olisi kaarisillan mallinen niin Ison Vaaleen ylälinja on riippusillan mallinen. On siis jonniin verran työsarkaa jotta en ratsastuksellani aiheuttaisi Isolle Vaaleelle sellaisia ärhäköitä lihasjumipalleroita satulansijan taakse. Toistaiseksi vielä paikkaan kehnoa ratsastustani hoivaamalla Isoa Vaaleeta solariumissa, BOT-peiton alla sekä voitelemalla hänen riippusiltaselkäänsä arnikalla. Miten se nyt oli, on kiva kun näkee heti työnsä tulokset?!

Semmoista tänne, mitäs sinne?

16 kommenttia:

  1. On kyllä jo surullisuudessaan huvittavan näköinen tuo kenttä. Mutta joo sama itkuvirsi täällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä. Tuosta kentästä saisi paikallinen VPK olla kateellinen, niin on hieno ja tasainen jää! Ehkä otan siihen lapsia luistelemaan, olisi jotain käyttöä mokomalle.

      Poista
  2. Tutulta näyttää... :( Ihan ekaa kertaa koskaan on tullut harkittua maneesitallia vakavasti - tosin, niille puolen tunnin käyntisessioille tulis entistä enemmän hintaa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siltä se näyttää että eteläisen Suomen talvet ovat nykyään tätä. Maneesittomuus alkaa ihan aikuisten oikeasti haitata harrastusta. Ehkä täytyy joskus ottaa kunnolla harkintaan vaihtoehto että asuttaisi hevosensa esim. joulu-helmikuun maneesitallilla ja palauttaisi sitten kotio kun kenttä sen sallii.

      Poista
  3. Miekin olen tähän mennessä asennoitunut ratsastamaan mekein kelissä, kun kelissä, mutta nyt alkaa käydä melko työlääksi.

    Meillä kenttä ei ole ihan noin liukkaan näköinen ja tiet on nyt hiekoitettu, mutta onhan tää nyt jo ihan hullua. Pari päivää sitten kentän pohja oli loskaista jäätä, joka petti alta. Kymmenen minuuttia kerkesin lonksupolvi-Ripen kanssa siinä mennä, kunnes heitti polvilleen pohjan pettäessä. Kävin senjälkeen pihatiellä toteamassa, että tiet on peilikirkasta jäätä ja vein hevoseni talliin. Vähän alkaa ahdistaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, juuri näin. Siinä se nyt makaa, tuo minun kenttäni jota joulupäivänä ennen pakkasjakson alkua hinkkasin lanalla iltapimeässä jotta olisi edes tasainen pohja. Eikä voi tasaisuuden puutteesta moittia nyt :D

      Poista
  4. Lisätään tähän yhtälöön vielä kengätön poni niin ei muuta kuin reenaamaan vaan. Pakkanen ei minua haittaa mutta jääkeli suoraan sanottuna vtuttaa. Pahinta on, että tallinpihakin on peilijäässä eli tarhasta talliinkin on jo eksoottista mennä kengättömän kanssa. Kengittäjän yritän saada asap, mutta en taida olla ainoa viime tingan tyyppi. Tallinpitäjä tyhjennytti kentän pari pv ennen sateita, nyt siellä on jo hiekalla osa alasta. Tosin kivikovat traktorin jäljet eli ei ihan tasaista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo voi kauhea! Meilläkin tuo pihan kolmas hevonen on kengätön, ja lisäksi sillä on "kiva" tapa vain lisätä vauhtia jos jalat lipsuu liukkaalla. Sitä on ollut tosi mielenkiintoista taluttaa tallin ja tarhan väliä. Jatkuvassa vesisateessa hiekottaminenkin on vähän turhaa, kun hiekka painuu jään sisään, päälle sataa vesi ja jähmettyy. On sitten hiekkaa monessa jääkerroksessa ja aina on liukas pinta päällimmäisenä.

      Poista
  5. Arvaapa miten upeata on liikkua kyynärsauvojen kanssa tuollaisella pinnalla tietäen, että yksikin liukastus, niin homma siinä? Meinaan kotipiha ja kaikki tienoot näyttää tuolta samalta :( Tänään tallireissulla tuli todettua, että siellä on ihan sama tilanne eli huoleti voin jatkaa olemistani sisätiloissa, kun en terveenäkään voisi hevostani liikuttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tsemppiä ja jaksamista sulle paranemiseen! Ei tosiaan parane ottaa mitään liukastumisriskejä jäätiköllä, kun blogisi mukaan niitä tuntuu tulevan vastaan ihan sisätiloissakin ;)

      Poista
  6. Tämä ilmiö nimenomaan on se syy, miksi en kengättömyyttä edes harkitse (edes siitoskäyttöisillä tai oloneuvoksilla) ja maneesikin on muodostunut pakolliseksi talvivarusteeksi niin kauan kun haluan treenata tavoitteellisesti. Kaikessa surullisuudessaan hymyilyttävä kuva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suurimman osan vuodesta kuitenkin pohjat ovat hyvässä kunnossa, ja sitten yleensä on tämä kuitenkin suhteellisen lyhyt jakso, jolloin pohjat ovat tälläisiä. Silloin vaihtoehtona on hokitetut bootsit. Ja jos maneesi on, niin silloinhan pystyy kuitenkin mainiosti ratsastamaan paljasjaloin.

      Poista
    2. Alan vuosi vuodelta olla vakuuttuneempi, että täysipainoinen harrastelukin vaatisi maneesin täällä Etelä-Suomessa. Sellaista "normaalia talvikeliä" ei tunnu enää olevan olemassakaan.

      Minäkään en ole kengättömyyden puolestapuhuja, koska kokemukseni mukaan kengättömyys sopii todella harvalle hevoselle vaikka omistajat joskus haluavat sitkeästi uskoa muuta ;) Hankalaa on sekin, kun ei voi tietää jatkuuko jäätikkökelit viikon vai kolme kuukautta. Viikon tähden ei haluttaisi sotkea toimivasti kengättömän hevosen balanssia kengityksellä, mutta kolmen kuukauden lipsuminen ei ole missään määrin enää kohtuullista tai järkevää.

      Poista
    3. Anonyymi: No ehkä ne on jollekin vaihtoehto ne hokitetut bootsit, mutta kun niiden istuvuus hevosen jalkoihin on kanssa sitä sun tätä ja toisaalta tuo kengättömyys kovalla kuluttaa usein kaviota ihan "turhaan" niin en nyt tiedä. Hattua nostan niille jotka jaksaa pääkallokeleillä venkslata bootisen/kenkien/hiekoituksen kanssa, mutta minulle se ei olisi vaihtoehto. Käyttöhevoselle kengättömyyttä en yrittäisi lainkaan, minusta ne kaviot tuppaavat kulumaan käytössä teillä ja pohjilla joka tapauksessa vähän enemmän kuin soisi.

      Poista
  7. Jep, meillä näyttää kenttä ihan samalta, paitsi että tänään siihen satoi vielä milli lunta päälle. Että varmasti luistaa!
    Jossain vaiheessa toivoin talvea, nyt vaan kevättä, että olisi edes maa sula (ja toivottavasti kuiva).

    VastaaPoista
  8. Täälläkin samanlaista p*skaa kelien suhteen, kenttä tasainen, mutta jäässä... Lisäksi viime yönä satoi jään päälle muutama sentti ihanasti tilsoiksi paakkuuntuvaa lunta ja se oli muuten liukasta sitten, tulipa tänään todettua... En edes päässyt maastolenkille asti, kun pihatietä MUUTAMAN METRIN edettyäni totesin, ettei hokeista ja tilsakumeista huolimatta pitoa ole turvalliseen kulkemiseen. Pihan kulkuväylät oli hiekoitettu edellisenä päivänä, mutta ei paljon apuja siitäkään lumen alla. Lopulta takapihan kinosten kautta rämmittiin tallin takana olevalle metsäpolulle, jota ravailtiin ja laukkailtiin edes-takaisin, ettei ihan pieleen mennyt koko idea... -Kathy

    VastaaPoista