sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Ei tullut kisaraporttia

Penan lauantaiset kisat piti sitten jättää väliin, sillä ratsastaja loukkasi itsensä edeltävänä päivänä. Hiukan meinasi puhelimessa jännittää kun tuli soitto Ei mee ihan putkeen tämä nyt, tulin just röntgenistä... Penalla ei onneksi ollut osaa eikä arpaa tähän vahinkoon, mutta sen liikkumisen aloittaminen viivästyy taas parilla viikolla. Kotiin en sitä kuitenkaan enää raahaa, olkoon siellä missä on.

Kun ei mentykään lauantaina kisoihin, ajelin sitten muuten vaan Penttiä moikkaamaan. Ja siellähän se oli! Tuli korvat ojossa aidanviereen notkumaan kun juttelin parkkipaikalla ihmisten kanssa, ja kun kävelin lähemmäs, sain oikein hartaan tervehdyshörinän. Ei se ole minuu unohtanut! Lähdettiin seuralaisen kanssa noin puolen tunnin talutuslenkille metsään, ja pärjättiin naruriimulla ihan hyvin, vaikka Pena olikin melkoisen pörhäkkäänä kaikesta. Ja itsehän siis vaapotan mahani kanssa kuin ankka, joten jouduin vielä tämän tästä himmailemaan innokkaan ponin vauhtia.

Takaisin tultuamme menin juoksuttamaan Penaa kentälle. Siinä kaikki jännääminen purkautui mahtaviin hidastettuihin levadehyppyihin, pystyynnousuihin ja pukkeihin, mutta kummallista kyllä, Pena ei varsinaisesti reuhtonut mihinkään vaan pysyi hyvin ympyrällä. Tosi kuumana ja pöyhkeänä se oli, mutta kun annoin sen alkuun vain kimpoilla energiaansa ja jännitystään pois, se tasoittui aika pian kuulolle niin että sain äänikäskyillä tehtyä vähän ravi-laukka -siirtymisiä kumpaankin suuntaan. Sitten kun pöhinät oli ohi, mentiin talliin harjaukselle. Sinnekin saatiin toveri mukaan ettei olisi ihan niin jännää uudessa paikassa, ja Pena olikin tosi mallikkaasti (siis Pena-tasolla mallikkaasti, ei hirttynyt riimunnaruun eikä rikkonut paikkoja eikä kamalasti säätänytkään jalkojensa kanssa). Tarkoitukseni oli myös vääntää sille kantahokit, mutta kengissä olikin ihan minipienet hokinreiät, vain kuusimilliset! Eikä meillä ollut niin pieniä hokkeja, jenkatapista puhumattakaan. No, kengityksen aika onkin ihan näinä hetkinä, joten saa sitten vetää kokonaan talvikenkään ja kunnon hokkeihin kaikki koivet.

Palautin Penan hyvillä mielin tarhaan ja lähdin ajelemaan kotiin. Oli kiva nähdä ponia, vaikka tuntuuhan se oudolta kun se on ihan vieraassa ympäristössä. Pena oli kaikkinensa hyvinvoiva, mutta selvästi vielä jännittynyt kaikesta uudesta. Ei se raukka ole elänyt juuri muualla kuin täällä meillä!

Alkavalla viikolla menen kahteen kertaan katsomaan Penaa ja samalla auttamaan Maria tallitöissä, kun hän ei nyt loukkaannuttuaan ole ihan täydessä vedossa. No, enpä minäkään ole kolmenkymmenen raskausviikkoni kanssa ihan sieltä notkeimmasta päästä, mutta hoituu ne hommat vähän hitaammassakin tahdissa. Suunnitelmissa olisi myös retki maneesille irtohyppäämään, katsotaan saadaanko aikataulut mätsäämään.

2 kommenttia:

  1. Ei helkkari, kyllä maailma on pieni! Blogiini jättämäsi kommentin jälkeen oli ihan pakko tarkastaa, että mikä Penan oikea nimi on ja olin oikeassa! Noihin kisoihin ilmoittautumiset ja myöskin perumiset lähetettiin minulle ja ponin nimi jäi mieleen.

    Mun kaverilla on hevonen siellä Marin tallilla. Tämä mun kaveri tuli tonne kisoihin, ja ilmeisesti alun perin ton mun kaverin hevosen piti matkustaa Penan kanssa samaa matkaa tonne kisoihin.

    Se on oikeasti aika hassua, silloin kun törmää oikeassa elämässä vain ja ainoastaan blogien kautta "tuttuihin" hevosiin ja ihmisiin. Saattaa olla, että tilanteenkin tajuaa vasta jälkeenpäin.

    Minulla on ollut monta kertaa tarkoitus mennä moikkaamaan kaverin heppaa ja kaveria sinne Marille, ehkä joskus sattumalta törmätään :)

    VastaaPoista
  2. Kyllä vain, maailma on pieni :) Minä en täällä blogimaailmassa ole vissiin kovin näkyvästi huudellut, missäpäin Suomea vaikutan mutta sinun blogiasi olen seurannut erityisen tarkasti kun oivalsin, että saatamme joskus osua jonnekin samaan aikaan. Itse siis asun ja pidän tallia täällä "alempana", en ihan siellä ytimen kupeessa eikä sillä lailla kaikki tallit ole tuttuja varsinkin kun en alunperin ole näiltä kulmilta kotoisin.

    Ja juu, Penan piti tulla samalla kyydillä kisoihin kuin kaverisi hevosen, ja lähinnä siitä syystä Pena kisoihin ilmoitettiinkin kun sinne oli joka tapauksessa traikku lähdössä. Tervehdi sitten punaista paholaista jos käyt joskus tallilla, ainakin nyt vielä näyttivät majailevan vastapäisissä tarhoissa kaverisi hevosen kanssa (tosin tähän varmaan tulee muutos vielä talven mittaan kun Pena saa tarhakaverin).

    VastaaPoista